Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Metsä Groupin metsätuhosovelluksen kartalla Laitilan Silon kylässä näkyy punaisia ja vaaleanpunaisia ruutuja. Ne kertovat, että kuviolla on useita kuolleita ja heikentyneitä puita. Metsäasiantuntija Niina Nupponen vahvistaa maastokäynnillään havainnot paikkansapitäviksi.
– Tämä on varsin tyypillinen tapaus. Myrskyt ovat kaataneet kuviolla muutamia kuusia, joihin kirjanpainajat ovat iskeneet ja levinneet niistä edelleen pystypuihin. Samalla ne ovat houkutelleet paikalle myös muita tuhohyönteisiä, kuten tähtikirjaajia. Tämä paikka on sen verran syrjässä asutuksesta ja isommista teistä, että ilman metsätuhosovellusta kohde olisi todennäköisesti jäänyt huomaamatta, Nupponen sanoo.
Tuhoalue näkyy kartalla punertavina pikseleinä.
– Maastossa ensimmäiset hyönteistuhojen merkit useimmiten näkyvät puiden rungoilla esiintyvinä pihkavuotoina ja ruskeina purukasoina etenkin touko–kesäkuussa sekä neulasmassan vähenemisenä, metsäasiantuntija kertoo.
Kuusten oksissa voi olla tavallista enemmän ruskeita neulasia tai yleisväri on haalistunut. Männyn huonovointisuus ja heikentyminen ilmenee usein harsuuntumisena eli neulaskatona. Sen huomaa, kun männyn juurelta katsoo ylöspäin ja neulasto näyttää ilmavalta ja harvalta.
Tekoälysovelluksen vahvuus on varhainen tunnistaminen. Sen avulla löydetään kuolleita puita, mutta havaitaan myös kirjanpainajien kuusikoissa tai okakaarnakuoriaisten männiköissä aiheuttamia vaurioita jo ennen kuin ne näkyvät ihmissilmin. Sovellus perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan. Tekoälysovellus tuottaa digitaalisen kartta-aineiston, joka ennustaa hyönteistuhojen vakavuutta ja laajuutta. Mitä tummempi pikseliruudukko, sen pahempi tuho.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
