Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Kirjanpainaja, tuo alle puolen sentin mittainen kuoriainen, on viime vuosina aiheuttanut massiivisia metsätuhoja etenkin Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa. Suomessa tilanne on vielä hallinnassa, mutta kirjanpainaja aiheuttaa meilläkin kasvavaa tuhoa kuusivaltaisissa, varttuneissa metsissä, ja tappioiden arvioidaan olevan vuosittain 4,5–12 miljoonaa euroa. Hyönteistuhohakkuut ovat lisääntyneet huomattavasti tällä vuosikymmenellä etenkin Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa.
Suomen metsäkeskuksen käyttöönottama uusi järjestelmä kartoittaa ilma- ja satelliittikuvien avulla kuolleita puita tai puuryhmiä. Tieto havainnoista jaetaan nopeasti metsänomistajille.
– Tarkoista ilma- ja satelliittikuvista voi erottaa vahingoittuneita puuryhmiä ja jopa yksittäisiä kuolleita puita. Nyt käytössä olevalla menetelmällä keskitytään erottamaan nimenomaan yksittäiset kuolleet puut, sillä ne voivat olla merkki mahdollisesta alkavasta tai jo alkaneesta metsätuhosta. Kun ne havaitaan varhain, voidaan ehkäistä tuhojen leviämistä, projektipäällikkö Lauri Haataja Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
Jos metsäpalstalla havaitaan kuolleita puita tai puuryhmiä, metsänomistaja saa siitä tiedon sähköpostitse tai tekstiviestillä. Raja-arvona on viisi kuollutta puuta. Ilmoituksen voi myös saada, jos naapuripalstalla on havaittu laajempi tuho, jotta metsänomistaja aktivoituisi seuraamaan tilannetta omissa metsissään. Omalla kiinteistöllä on kuitenkin oltava vähintään yksi kuollut puu lähellä naapuripalstan kuolleita puita, jotta ilmoituksen voi saada.
Haataja toivoo, että metsänomistajat päivittäisivät sähköpostiosoitteensa Metsään.fi-palveluun tiedottamisen helpottamiseksi. Kartta ja sen pohjalta saadut tarkemmat tiedot kuolleista puista toimitetaan vain metsänomistajille Metsään.fi-palvelun kautta.
Metsään.fi on metsänomistajille maksuton palvelu, jossa he voivat tarkastella omia metsätietojaan, saada ehdotuksia metsänhoitoon ja hakea metsätalouden tukia.
– Kirjanpainaja on ja pysyy. Uuden ilma- ja satelliittikuvia hyödyntävän työkalun tarkoituksena on saada rajattua tuhopesäkkeet alkuunsa ja saada riskikohteet seurantaan, Haataja tähdentää.
Palvelu on kehitetty nimenomaisesti yksityismetsänomistajien ja kuolinpesien käyttöön. Metsäkeskus haluaa tavoittaa kaikki metsänomistajat ja kannustaa heitä seuraamaan metsien kuntoa.
– Moni metsänomistaja asuu kaukana metsistään, eikä käy palstoillaan säännöllisesti. Uudella järjestelmällämme saadaan tietoa puukuolemista myös heille, ja toivottavasti jo ennen kuin tuho on äitynyt pahaksi.
Metsäkeskus on tähän mennessä kartoittanut noin viidesosan Etelä- ja Keski-Suomen metsistä Porvoosta Kainuuseen. Seuranta alkoi juhannuksen jälkeen, ja tänä vuonna noin 26 000 metsänomistajaa saa ilmoituksen metsissään havaituista kuolleista puista.
– Ilma- ja satelliittikuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on osoittautunut uudeksi tehokkaaksi ja toimivaksi työkaluksi. Lintuperspektiivistä on usein helpompi havaita kuolleet puut ja saada käsitys niiden määrästä kuin maastokäynnillä. Järjestelmällä voidaan myös kartoittaa laajoja alueita. Esimerkiksi tänä vuonna kuvat kattavat 4,5 miljoonaa hehtaaria, Haataja toteaa.
Tänä vuonna seurannoissa keskityttiin kuusivaltaisille alueille, jotka on metsänkäyttöilmoitusten ja metsävaratiedon perusteella määritelty hyönteistuhojen riskikohteiksi, sekä alueille, joilta on aiemmin tullut tuhoilmoituksia. Kartoitustyötä jatketaan ensi vuonna uusilla alueilla.
– Jo järjestelmää kehitettäessä tavoitteena oli saada työkalu pysyvään tuotantokäyttöön, ja tässä onnistuttiin.
Nyt pääkohteena ovat kirjanpainajatuhot kuusikoissa. Järjestelmää kehitetään edelleen.
– Ehkä jossain vaiheessa sen avulla voidaan havainnoida myös okakaarnakuoriaisen tai ytimennävertäjän aiheuttamia mäntykuolemia.
Nyt kehitettyä havainnointijärjestelmää voitaisiin käyttää muuhunkin, mutta ainakaan toistaiseksi sitä ei ole tarkoitus käyttää vaikkapa valvontoihin.
– Ensisijaisena tehtävänä on palvella yksityisiä metsänomistajia ja kuolinpesiä ja herätellä heitä seuraamaan metsien kuntoa, Lauri Haataja vakuuttaa.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on paljon reivattavaa, jos se aikoo saavuttaa kansalaisten luottamuksen takaisin. Niin isoja laskuvirheitä ei pitäisi tulla kuin hiilinielu- ja päästölähdeasioissa on tapahtunut. On tehty suuren luokan veivaamista. Uskottavan ja luotettavan tiedon tuottaminen vaatii virkamiehiltä lujaa siviilirohkeutta. Meillä Suomessa oli pitkään käsitys, että kun maan pinta-alasta on valtaosa metsiä, on myös hiilinieluja. Kuitenkin Lukelta
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Helmi–maaliskuussa ehtii vielä optimoida maatilayrityksen viime vuoden verotusta. Tuloksen tasaaminen on kuitenkin helpompaa tilikauden aikana.
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
