Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Oma tutkimuskeskus on ollut sokerijuurikkaan viljelijöiden tukena jo yli 70 vuotta.
– Ydintehtävämme on jalkauttaa käytäntöön uusinta viljelytietoa. Koetoiminnan ja lajiketestauksen rooli on aiempaakin tärkeämpi kasvuolosuhteiden muuttuessa ilmastonmuutoksen myötä, sanoo tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen.
Yksi SjT:n kestoaiheista on kasvinsuojelu, joka tänäkin vuonna on puhuttanut paljon. Sokerijuurikkaan kylvöjen venyminen huhtikuun alkupuolelta toukokuun loppuun on tuonut vastaan hyvin eriaikaisesti kehittyviä rikkakasveja. Osa niistä on Muurisen mukaan kehittynyt hyvin vallinneissa kasvuoloissa, ja kasvinsuojelun tehot ovat jääneet vaihteleviksi.
Uusia kasvinsuojeluaineita on SjT:lla tällä hetkellä testauksessa kaksi. Näistä Tanaris on ollut kokeissa jo pidempään. Se on vihdoin saanut rekisteröinnin ja tulee markkinoille ensi vuonna. Kasvukaudella 2025 ensimmäistä kertaa testauksessa on Rinpode-valmiste, jota on testattu jo pitkään Keski-Euroopassa.
– Kumpikaan näistä aineista ei korvaa käytöstä poistettua Safaria, mutta ne ovat tervetullut lisä monipuolistamaan kasvinsuojelua, Muurinen sanoo.
Kasvinsuojeluainevalikoiman supistuessa ja yksipuolistuessa resistenssiriski kasvaa huomattavasti. SjT jakaa tietoa rikkakasvien resistenssin kehityksestä. Se on tehnyt kattavan listan sokerijuurikkaalla käytettävistä aineista ja niiden luokituksista, jotta viljelijät tietävät, mitä aineita ei tulisi käyttää peräkkäin.
Sokerijuurikasta viljelyttävä ja jalostava Sucros Oy on kampanjoinut viime vuodet sokerijuurikasalan kasvattamiseksi. Työ on tuottanut tulosta.
– Tänä vuonna meillä on yli 730 sopimusviljelijää, joista 111 on uusia. Sokerijuurikasala on vuonna 2025 ennätykselliset 15 500 hehtaaria, iloitsee Sucroksen maatalousjohtaja Fanni Heinonen.
Alkukasvukautta Heinonen luonnehtii epätyypilliseksi. Ensimmäiset kylvöt tehtiin jo huhtikuun alkupuolella. Perään tulleet suuret sateet ja yöpakkaset saivat maan kuorettumaan. Uusintakylvöjä jouduttiin tekemään peräti 250 hehtaarille.
– Tuhohyönteistilanne on pysytellyt kohtalaisena, kirpparuiskutukset tehosivat pääosin hyvin, hän toteaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
