Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Oma tutkimuskeskus on ollut sokerijuurikkaan viljelijöiden tukena jo yli 70 vuotta. Yksi SjT:n kestoaiheista on kasvinsuojelu, joka tänäkin vuonna on puhuttanut paljon.
– Ydintehtävämme on jalkauttaa käytäntöön uusinta viljelytietoa. Koetoiminnan ja lajiketestauksen rooli on aiempaakin tärkeämpi kasvuolosuhteiden muuttuessa ilmastonmuutoksen myötä, sanoo tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen.
Sokerijuurikkaan kylvöjen venyminen huhtikuun alkupuolelta toukokuun loppuun on tuonut vastaan hyvin eriaikaisesti kehittyviä rikkakasveja. Osa niistä on Muurisen mukaan kehittynyt hyvin vallinneissa kasvuoloissa, ja kasvinsuojelun tehot ovat jääneet vaihteleviksi.
Uusia kasvinsuojeluaineita on SjT:lla tällä hetkellä testauksessa kaksi. Näistä Tanaris on ollut kokeissa jo pidempään. Se on vihdoin saanut rekisteröinnin ja tulee markkinoille ensi vuonna. Kasvukaudella 2025 ensimmäistä kertaa testauksessa on Rinpode-valmiste, jota on testattu jo pitkään Keski-Euroopassa.
– Kumpikaan näistä aineista ei korvaa käytöstä poistettua Safaria, mutta ne ovat tervetullut lisä monipuolistamaan kasvinsuojelua, Muurinen sanoo.
Kasvinsuojeluainevalikoiman supistuessa ja yksipuolistuessa resistenssiriski kasvaa huomattavasti. SjT jakaa tietoa rikkakasvien resistenssin kehityksestä. Se on tehnyt kattavan listan sokerijuurikkaalla käytettävistä aineista ja niiden luokituksista, jotta viljelijät tietävät, mitä aineita ei tulisi käyttää peräkkäin.
Sokerijuurikasta viljelyttävä ja jalostava Sucros Oy on kampanjoinut viime vuodet sokerijuurikasalan kasvattamiseksi. Työ on tuottanut tulosta.
– Tänä vuonna meillä on yli 730 sopimusviljelijää, joista 111 on uusia. Sokerijuurikasala on vuonna 2025 ennätykselliset 15 500 hehtaaria, iloitsee Sucroksen maatalousjohtaja Fanni Heinonen.
Alkukasvukautta Heinonen luonnehtii epätyypilliseksi. Ensimmäiset kylvöt tehtiin jo huhtikuun alkupuolella. Perään tulleet suuret sateet ja yöpakkaset saivat maan kuorettumaan. Uusintakylvöjä jouduttiin tekemään peräti 250 hehtaarille.
– Tuhohyönteistilanne on pysytellyt kohtalaisena, kirpparuiskutukset tehosivat pääosin hyvin, hän toteaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
