Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Kasvinsuojelututkija Jasmin Isotupa Nylands Svenska Lantbrukssällskapista (NSL) kertoo Inkoossa vuoden 2024 aikana tehdyistä kahden vieraslajin neuvonnallisista torjuntakokeista.
– Toukokuu oli kuiva ja lämmin, ja 10. päivä kylvetty KWS Mistral -kevätvehnäkasvusto iti epätasaisesti. Ensimmäiset rikkakananhirssit havaittiin 28. toukokuuta. Näyttää siltä, että vieraslajin itäminen on aikaistunut entisestään, Jasmin Isotupa sanoo.
Kokeissa torjuntaa testattiin kahtena eri käsittelyajankohtana: korrenkasvun alkuvaiheessa ja lippulehtivaiheessa. Käsiteltyjä ruutuja verrattiin käsittelemättömään.
Käytetyt torjunta-aineet olivat Puma Extra kiinnitteellä, Axial 50 EC, Incelo kiinnitteellä, Attribut yhdistettynä Hussar Plus:iin kiinnitteellä ja Avoxa.
Axial ruiskutettiin lippulehtivaiheessa, muut korrenkasvun alussa.
– Ensimmäinen käsittely tehtiin 12. kesäkuuta vehnän korrenkasvun alussa, ja silloin rikkakananhirssiä löytyi 28 kappaletta neliömetriltä. Toinen käsittely tehtiin 18. kesäkuuta, jolloin vehnä oli tulossa lippulehdelle. Rikkakananhirssiä löytyi 33 kappaletta neliöltä.
Axial tehosi 96-prosenttisesti rikkakananhirssiin kolmesta neljään viikkoa käsittelyistä tarkasteltuna ja 98-prosenttisesti ennen puintia tarkasteltuna.
Myös Puma Extra oli tehokas – tehokkuusprosentti oli 97 ennen puintia tarkasteltuna.
Muut koejäsenet Inceloa lukuun ottamatta olivat tehokkaita ennen puintia tehdyissä tarkasteluissa: Avoxa saavutti tehokkuusprosentin 96, ja yhdistelmä Attribut + Hussar Plus tehokkuusprosentin 95.
Heikoimman tuloksen antoi Incelo, jonka tehokkuusprosentti oli 79 ennen puintia tarkasteltuna.
– Viherpantaheinäkokeessa oli suorakylvetty Sibelius-kevätvehnä 16. toukokuuta, ja esikasvina kasvoi ohra. Pelto sai glyfosaattikäsittelyn 13. toukokuuta. Kokeessa vehnäkasvusto oli harva ja se iti epätasaisesti.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Erikoiskasvien viljelystä ja jalostuksesta on kehittynyt Impolan Kasvitilan vankka tukijalka.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
