Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Kasvinsuojelututkija Jasmin Isotupa Nylands Svenska Lantbrukssällskapista (NSL) kertoo Inkoossa vuoden 2024 aikana tehdyistä kahden vieraslajin neuvonnallisista torjuntakokeista.
– Toukokuu oli kuiva ja lämmin, ja 10. päivä kylvetty KWS Mistral -kevätvehnäkasvusto iti epätasaisesti. Ensimmäiset rikkakananhirssit havaittiin 28. toukokuuta. Näyttää siltä, että vieraslajin itäminen on aikaistunut entisestään, Jasmin Isotupa sanoo.
Kokeissa torjuntaa testattiin kahtena eri käsittelyajankohtana: korrenkasvun alkuvaiheessa ja lippulehtivaiheessa. Käsiteltyjä ruutuja verrattiin käsittelemättömään.
Käytetyt torjunta-aineet olivat Puma Extra kiinnitteellä, Axial 50 EC, Incelo kiinnitteellä, Attribut yhdistettynä Hussar Plus:iin kiinnitteellä ja Avoxa.
Axial ruiskutettiin lippulehtivaiheessa, muut korrenkasvun alussa.
– Ensimmäinen käsittely tehtiin 12. kesäkuuta vehnän korrenkasvun alussa, ja silloin rikkakananhirssiä löytyi 28 kappaletta neliömetriltä. Toinen käsittely tehtiin 18. kesäkuuta, jolloin vehnä oli tulossa lippulehdelle. Rikkakananhirssiä löytyi 33 kappaletta neliöltä.
Axial tehosi 96-prosenttisesti rikkakananhirssiin kolmesta neljään viikkoa käsittelyistä tarkasteltuna ja 98-prosenttisesti ennen puintia tarkasteltuna.
Myös Puma Extra oli tehokas – tehokkuusprosentti oli 97 ennen puintia tarkasteltuna.
Muut koejäsenet Inceloa lukuun ottamatta olivat tehokkaita ennen puintia tehdyissä tarkasteluissa: Avoxa saavutti tehokkuusprosentin 96, ja yhdistelmä Attribut + Hussar Plus tehokkuusprosentin 95.
Heikoimman tuloksen antoi Incelo, jonka tehokkuusprosentti oli 79 ennen puintia tarkasteltuna.
– Viherpantaheinäkokeessa oli suorakylvetty Sibelius-kevätvehnä 16. toukokuuta, ja esikasvina kasvoi ohra. Pelto sai glyfosaattikäsittelyn 13. toukokuuta. Kokeessa vehnäkasvusto oli harva ja se iti epätasaisesti.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
