Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Uusia kasvilajikkeita jalostetaan koko ajan, ja niiden viljelyvarmuutta testataan kattavalla koeverkostolla Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämissä virallisissa lajikekokeissa. Tieto uusimmista koetuloksista kerätään PxWeb-tulostietokantaan.
Erityisasiantuntija Kalle Ohralahti Lukesta kertoo, että lajikekoetoiminnan tarkoituksena on saada vuosittain julkaistavalle listalle lajikkeet, jotka tuovat viljelyarvollaan parannuksia nykyisiin lajikkeisiin verrattuna.
– PxWebiin kootaan joulukuun alkuun mennessä lajikekokeiden lopulliset tulokset tulosyhteenvetoina kahdeksan viimeisen vuoden ajalta.
Nurmet ovat poikkeus, ja niistä tieto kootaan kymmeneltä vuodelta. Lajikekokeissa ovat mukana kevät- ja syysviljat, herne, härkäpapu, nurmet, kevät- ja syysöljykasvit sekä öljyhamppu.
PxWebissä törmää erilaisiin termeihin, jotka on hyvä tietää, jos tietokantaa haluaa käyttää.
– Estimaatti tarkoittaa tilastollisella mallilla estimoitua satokeskiarvoa eli se on lajikkeen vertailukelpoinen arvio keskimääräisissä olosuhteissa. Estimaatti huomioi koepaikkojen sijainnista ja vuosien välisistä eroista johtuvan vaihtelun lajikekohtaisesti, Ohralahti avaa.
Toinen termi on p-arvo, joka kertoo tilastollisesta merkitsevyydestä.
– P-arvo on tilastollinen merkitsevyys sille, voiko havaittu ero testattavan ja mittarilajikkeen välillä olla pelkästään sattumasta johtuvaa. Mikäli todennäköisyys on pienempi kuin 0,05, ero tulkitaan tilastollisesti merkitseväksi.
Tulostietokantaa hyödyntävät erityisesti jalostajat, mutta se on avoin myös viljelijöille.
– PxWeb tarjoaa tietoa siitä, millaisia lajikkeita on tulossa, Ohralahti sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
EU:n uusi hanke vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Yli 100 organisaation verkosto 28 maasta tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Myös pk-yritykset ja oppilaitokset voivat hakea tutkimusrahoitusta hankkeen kautta.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
