Siirry sisältöön

Oikea lajike omiin tarpeisiin

Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.

Jaa
Kasvilajikkeiden viljely­varmuutta testataan kattavalla koe­verkostolla Luken järjestämissä virallisissa lajike­kokeissa.

Uusia kasvilajikkeita jalostetaan koko ajan, ja niiden viljely­varmuutta testataan kattavalla koeverkostolla Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämissä virallisissa lajike­kokeissa. Tieto uusimmista koetuloksista kerätään PxWeb-tulostietokantaan.

Erityisasiantuntija Kalle Ohralahti Lukesta kertoo, että lajikekoetoiminnan tarkoituksena on saada vuosittain julkaistavalle listalle lajikkeet, jotka tuovat viljelyarvollaan parannuksia nykyisiin lajikkeisiin verrattuna.

– PxWebiin kootaan joulukuun alkuun mennessä lajikekokeiden lopulliset tulokset tulosyhteenvetoina kahdeksan viimeisen vuoden ajalta.

Nurmet ovat poikkeus, ja niistä tieto kootaan kymmeneltä vuodelta. Lajike­kokeissa ovat mukana kevät- ja syysviljat, herne, härkä­papu, nurmet, kevät- ja syysöljykasvit sekä öljyhamppu.

PxWebissä törmää erilaisiin termeihin, jotka on hyvä tietää, jos tietokantaa haluaa käyttää.

– Estimaatti tarkoittaa tilastollisella mallilla estimoitua satokeskiarvoa eli se on lajikkeen vertailukelpoinen arvio keskimääräisissä olosuhteissa. Estimaatti huomioi koepaikkojen sijainnista ja vuosien välisistä eroista johtuvan vaihtelun lajikekohtaisesti, Ohralahti avaa.

Toinen termi on p-arvo, joka kertoo tilastollisesta merkitsevyydestä.

– P-arvo on tilastollinen merkitsevyys sille, voiko havaittu ero testattavan ja mittarilajikkeen välillä olla pelkästään sattumasta johtuvaa. Mikäli todennäköisyys on pienempi kuin 0,05, ero tulkitaan tilastollisesti merkitseväksi.

Kalle Ohralahti kertoo, että kuivuudensietoa olisi ehkä mahdollista tutkia lajikekokeissa, mutta tätä ei vielä tehdä. – Lajikekokeisiin saattaa tulla kuitenkin muita kestävyyskriteereitä, esimerkiksi typenkäytön tehokkuus.
Kalle Ohralahti kertoo, että kuivuudensietoa olisi ehkä mahdollista tutkia lajikekokeissa, mutta tätä ei vielä tehdä. – Lajikekokeisiin saattaa tulla kuitenkin muita kestävyyskriteereitä, esimerkiksi typenkäytön tehokkuus.

Työkalu viljelijöille

Tulostietokantaa hyödyntävät erityisesti jalostajat, mutta se on avoin myös viljelijöille.

– PxWeb tarjoaa tietoa siitä, millaisia lajikkeita on tulossa, Ohralahti sanoo.

, , , ,

Lue myös

  • Palkokasvi toimii hyvin viljan esikasvina

    Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkä­papu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaari­satoon. ProAgrian lohko­tieto­pankista kootun tiedon valossa yksi­vuotisia palko­kasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.

  • Tiedonhalu innostaa kokeilemaan

    Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.

    Tilaajille
Kaikki jutut