Viljelemme mieheni kotitilaa Keski-Pohjanmaalla, missä alkutuotanto on aina ollut kaiken alku ja juuri. Ennen lehmiä oli joka toisessa talossa, mutta täälläkin tilojen määrä on puolittunut 2000-luvun aikana. Parin viime vuoden aikana omasta lähipiiristäni jokainen on sammuttanut valot navetasta sen kuuluisan viimeisen kerran. Kun ennen iltalypsyn ajan tuli puhuttua puhelimessa toisen lypsäjän kanssa, niin nykyään luureissa kuuluu enää musiikki. Ei oikein ole enää ketään, jolle iloita, kun paras lehmä on tiine, poikii lehmävasikan huippusonnista, tai kun maitoauton kuitissa on uudet ennätykset. Ennen ympärillä oli ihmisiä, joille tarvitsi sanoa vain coli tai kohtukierre, ja harmistuksen sai jaettua ja sitä myöten puolitettua. Apua ja neuvoja oli saatavilla, oli kyse sitten akuutista varaosan tarpeesta tai laitumelta kadonneista hiehoista.
Teemme työtä, jota ei oikein voi selittää. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään mitä tarkoittaa 26 vapaapäivää vuodessa – joista on peruttu puolet. Tai mitä merkitsee, kun maidon tuottajahinta tippuu neljä senttiä, tuet jäävät tulematta tai tilalta löytyy vastustettava eläintauti. Silloin tarvitaan sellaisen ihmisen ymmärrystä, joka ihan oikeasti tietää mitä käyt läpi ja uskaltaa kysyä mitä kuuluu – silloinkin kun tietää ettei kuulu hyvää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
