Kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnittelu ja ajoitus on tärkeää, jotta viljelyssä onnistutaan tavoitteiden mukaisesti. Vaihtelevat sääolot tekevät ajoittamisesta haastavaa.
Viljelytoimien ajoittaminen kalenterin perusteella ei yleensä käytännössä onnistu, koska sääolot vaikuttavat merkittävästi oikeaan ajoitukseen. Esimerkiksi aika kylvöstä tuleentumiseen saattaa vaihdella viikkoja eri vuosien välillä ja kesän lämpötilojen mukaan.
Lohkokohtaisten toimenpiteiden suunnittelu ja kalenterointi etukäteen on kuitenkin hyödyllistä, koska viljelytoimet ajoittuvat suhteessa toisiinsa yleensä samalla tavalla sään vaihteluista huolimatta.
Talven aikana laadittujen suunnitelmien toteuttaminen alkaa keväällä pintalannoituksilla ja kevätkylvöillä. Maan kosteus ohjaa pitkälti toimenpiteiden ajoitusta tässä vaiheessa kasvukautta.
Kevätkylvöisten kasvien kylvöajassa on enemmän joustoa kuin syyskylvöisillä. Jos kylvöaika venyy pitkälle suunnitellusta, kannattaa miettiä kylvettävän kasvilajin tai -lajikkeen korvaamista lyhyemmän kasvuajan vaihtoehdolla.
Monet viljelijät jakavat nykyään typpilannoituksen kahteen erään. Ensimmäisellä lannoituskerralla annetaan usein kaksi kolmasosaa koko suunnitellusta tarpeesta. Loput annetaan myöhemmin, kun on nähty, miten kasvusto lähtee liikkeelle ja miltä kesän sääolot näyttävät.
Jälkimmäisen annoksen tarpeen arvioimisessa ja ajoittamisessa on käytettävissä monenlaisia apuvälineitä, kuten käsikäyttöisiä tai traktoriin liitettäviä kasvustomittareita. Myös verkosta löytyvät kartta- ja satelliittipalvelut antavat tukea päätöksentekoon.
Useimmiten jälkimmäinen annos täytyy antaa jo korrenkasvuvaiheessa, jotta vältytään sadonmenetyksiltä. Kun kasvukauden alku ja kylvöpäivä ovat tiedossa, korrenkasvun alkamisen ajankohdan voi arvioida suhteellisen tarkasti kertyvän lämpösumman perusteella.
Alkukesän viileä sää siirtää korrenkasvun alkua kalenterissa eteenpäin. Samalla seuraavat kasvuvaiheet ja sitä mukaa muut kesän työt siirtyvät eteenpäin. Toimenpidekalenteria pitääkin päivittää sään mukaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman istuu lukuisissa eurooppalaisissa maatalousalan neuvottelu- ja työryhmissä parantaakseen suomalaisten viljelijöiden toimintamahdollisuuksia ja työn kannattavuutta. Viljelijänä hän on samalla omalla asiallaan.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
