Kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnittelu ja ajoitus on tärkeää, jotta viljelyssä onnistutaan tavoitteiden mukaisesti. Vaihtelevat sääolot tekevät ajoittamisesta haastavaa.
Viljelytoimien ajoittaminen kalenterin perusteella ei yleensä käytännössä onnistu, koska sääolot vaikuttavat merkittävästi oikeaan ajoitukseen. Esimerkiksi aika kylvöstä tuleentumiseen saattaa vaihdella viikkoja eri vuosien välillä ja kesän lämpötilojen mukaan.
Lohkokohtaisten toimenpiteiden suunnittelu ja kalenterointi etukäteen on kuitenkin hyödyllistä, koska viljelytoimet ajoittuvat suhteessa toisiinsa yleensä samalla tavalla sään vaihteluista huolimatta.
Talven aikana laadittujen suunnitelmien toteuttaminen alkaa keväällä pintalannoituksilla ja kevätkylvöillä. Maan kosteus ohjaa pitkälti toimenpiteiden ajoitusta tässä vaiheessa kasvukautta.
Kevätkylvöisten kasvien kylvöajassa on enemmän joustoa kuin syyskylvöisillä. Jos kylvöaika venyy pitkälle suunnitellusta, kannattaa miettiä kylvettävän kasvilajin tai -lajikkeen korvaamista lyhyemmän kasvuajan vaihtoehdolla.
Monet viljelijät jakavat nykyään typpilannoituksen kahteen erään. Ensimmäisellä lannoituskerralla annetaan usein kaksi kolmasosaa koko suunnitellusta tarpeesta. Loput annetaan myöhemmin, kun on nähty, miten kasvusto lähtee liikkeelle ja miltä kesän sääolot näyttävät.
Jälkimmäisen annoksen tarpeen arvioimisessa ja ajoittamisessa on käytettävissä monenlaisia apuvälineitä, kuten käsikäyttöisiä tai traktoriin liitettäviä kasvustomittareita. Myös verkosta löytyvät kartta- ja satelliittipalvelut antavat tukea päätöksentekoon.
Useimmiten jälkimmäinen annos täytyy antaa jo korrenkasvuvaiheessa, jotta vältytään sadonmenetyksiltä. Kun kasvukauden alku ja kylvöpäivä ovat tiedossa, korrenkasvun alkamisen ajankohdan voi arvioida suhteellisen tarkasti kertyvän lämpösumman perusteella.
Alkukesän viileä sää siirtää korrenkasvun alkua kalenterissa eteenpäin. Samalla seuraavat kasvuvaiheet ja sitä mukaa muut kesän työt siirtyvät eteenpäin. Toimenpidekalenteria pitääkin päivittää sään mukaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman istuu lukuisissa eurooppalaisissa maatalousalan neuvottelu- ja työryhmissä parantaakseen suomalaisten viljelijöiden toimintamahdollisuuksia ja työn kannattavuutta. Viljelijänä hän on samalla omalla asiallaan.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
