Kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnittelu ja ajoitus on tärkeää, jotta viljelyssä onnistutaan tavoitteiden mukaisesti. Vaihtelevat sääolot tekevät ajoittamisesta haastavaa.
Viljelytoimien ajoittaminen kalenterin perusteella ei yleensä käytännössä onnistu, koska sääolot vaikuttavat merkittävästi oikeaan ajoitukseen. Esimerkiksi aika kylvöstä tuleentumiseen saattaa vaihdella viikkoja eri vuosien välillä ja kesän lämpötilojen mukaan.
Lohkokohtaisten toimenpiteiden suunnittelu ja kalenterointi etukäteen on kuitenkin hyödyllistä, koska viljelytoimet ajoittuvat suhteessa toisiinsa yleensä samalla tavalla sään vaihteluista huolimatta.
Talven aikana laadittujen suunnitelmien toteuttaminen alkaa keväällä pintalannoituksilla ja kevätkylvöillä. Maan kosteus ohjaa pitkälti toimenpiteiden ajoitusta tässä vaiheessa kasvukautta.
Kevätkylvöisten kasvien kylvöajassa on enemmän joustoa kuin syyskylvöisillä. Jos kylvöaika venyy pitkälle suunnitellusta, kannattaa miettiä kylvettävän kasvilajin tai -lajikkeen korvaamista lyhyemmän kasvuajan vaihtoehdolla.
Monet viljelijät jakavat nykyään typpilannoituksen kahteen erään. Ensimmäisellä lannoituskerralla annetaan usein kaksi kolmasosaa koko suunnitellusta tarpeesta. Loput annetaan myöhemmin, kun on nähty, miten kasvusto lähtee liikkeelle ja miltä kesän sääolot näyttävät.
Jälkimmäisen annoksen tarpeen arvioimisessa ja ajoittamisessa on käytettävissä monenlaisia apuvälineitä, kuten käsikäyttöisiä tai traktoriin liitettäviä kasvustomittareita. Myös verkosta löytyvät kartta- ja satelliittipalvelut antavat tukea päätöksentekoon.
Useimmiten jälkimmäinen annos täytyy antaa jo korrenkasvuvaiheessa, jotta vältytään sadonmenetyksiltä. Kun kasvukauden alku ja kylvöpäivä ovat tiedossa, korrenkasvun alkamisen ajankohdan voi arvioida suhteellisen tarkasti kertyvän lämpösumman perusteella.
Alkukesän viileä sää siirtää korrenkasvun alkua kalenterissa eteenpäin. Samalla seuraavat kasvuvaiheet ja sitä mukaa muut kesän työt siirtyvät eteenpäin. Toimenpidekalenteria pitääkin päivittää sään mukaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 4,90 € (Eläin-sisällöillä 5,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
