Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Suomalaisilla vuokrapelloilla on tutkitusti heikompi kasvukunto kuin omistuspelloilla. Näin tilannetta kuvaa LähiTapiolan johtava asiantuntija, MMT Sami Myyrä.
Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) vuosina 2005–2007 peltojen pH:sta ja salaojituksesta tehtyyn tutkimukseen.
Myyrän väitöskirjan osana olleen tutkimuksen mukaan happamuusero vuokra- ja omistuspeltojen välillä oli 0,2 pH-yksikköä.
– Tutkimuksista on aikaa, mutta silloin oletettiin, että suuntaus on vahvistumassa ja pH-ero vuokra- ja omistuspeltojen välillä tulee jopa revähtämään, Myyrä muistelee.
Samasta kehityksestä kertoo myös se, että tilojen satotasojen nousu ei vastaa kasvinjalostuksen etenemistä.
– Satopotentiaalia siis hukkuu vuokramaiden heikkenevään kasvukuntoon, Myyrä ynnää.
Samaa todistaa se, että ympäristötuen toimenpiteet eivät paranna riittävästi ympäristön tilaa.
Myyrä kantaa huolta myös vakuutusturvasta. Vuokrapeltoja ei aina muisteta päivittää tilan vakuutusten hehtaareihin, jolloin vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole riittävän kattava.
Keskimääräinen vuokrahinta Suomessa oli vuonna 2023 Luken tilaston mukaan 233 euroa hehtaarilta. Hajonta on kuitenkin Myyrän mukaan isoa.
– Sieltä löytyy kaikkea nollasta eurosta lumenaurauksen kautta isompiin summiin.
Vuokrapeltoja on tällä hetkellä Suomen peltoalasta noin 40 prosenttia. Osuus kasvaa koko ajan. Keskimäärin vuokra-aika on 3–5 vuotta.
– Pidempi vuokra-aika saisi viljelijät panostamaan vuokrapeltojen kasvukuntoon, projektipäällikkö Anne Antman Baltic Sea Action Groupilta (BSAG) toteaa.
Antman viittaa keväällä toteutettuun BSAG:n Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyyn, jossa pidempi vuokra-aika oli viljelijöiden mielestä paras kannustin peltojen kunnostukseen. Kunnostustoimien kustannuksiin toivottiin myös maanomistajien osallistumista.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
Maatilojen investointiproblematiikka on ollut viime vuosina vahvasti esillä: miten turvata maatalouden ja -tilojen jatkuvuus? Asia on noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi ja merkittävimmäksi maa- ja metsätalouden laaja-alaisessa kentässä. Ammattimedian tuottaja on siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että saa päivittäin työkseen kaivella maataloussektorin eri puolia ja perehtyä aiheisiin. Lehden sisältöä työstäessä EU-politiikkaa käsittelevän jutun lause pysäytti perusteelliseen pohdintaan: "Tilakoosta
