Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Suomalaisilla vuokrapelloilla on tutkitusti heikompi kasvukunto kuin omistuspelloilla. Näin tilannetta kuvaa LähiTapiolan johtava asiantuntija, MMT Sami Myyrä.
Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) vuosina 2005–2007 peltojen pH:sta ja salaojituksesta tehtyyn tutkimukseen.
Myyrän väitöskirjan osana olleen tutkimuksen mukaan happamuusero vuokra- ja omistuspeltojen välillä oli 0,2 pH-yksikköä.
– Tutkimuksista on aikaa, mutta silloin oletettiin, että suuntaus on vahvistumassa ja pH-ero vuokra- ja omistuspeltojen välillä tulee jopa revähtämään, Myyrä muistelee.
Samasta kehityksestä kertoo myös se, että tilojen satotasojen nousu ei vastaa kasvinjalostuksen etenemistä.
– Satopotentiaalia siis hukkuu vuokramaiden heikkenevään kasvukuntoon, Myyrä ynnää.
Samaa todistaa se, että ympäristötuen toimenpiteet eivät paranna riittävästi ympäristön tilaa.
Myyrä kantaa huolta myös vakuutusturvasta. Vuokrapeltoja ei aina muisteta päivittää tilan vakuutusten hehtaareihin, jolloin vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole riittävän kattava.
Keskimääräinen vuokrahinta Suomessa oli vuonna 2023 Luken tilaston mukaan 233 euroa hehtaarilta. Hajonta on kuitenkin Myyrän mukaan isoa.
– Sieltä löytyy kaikkea nollasta eurosta lumenaurauksen kautta isompiin summiin.
Vuokrapeltoja on tällä hetkellä Suomen peltoalasta noin 40 prosenttia. Osuus kasvaa koko ajan. Keskimäärin vuokra-aika on 3–5 vuotta.
– Pidempi vuokra-aika saisi viljelijät panostamaan vuokrapeltojen kasvukuntoon, projektipäällikkö Anne Antman Baltic Sea Action Groupilta (BSAG) toteaa.
Antman viittaa keväällä toteutettuun BSAG:n Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyyn, jossa pidempi vuokra-aika oli viljelijöiden mielestä paras kannustin peltojen kunnostukseen. Kunnostustoimien kustannuksiin toivottiin myös maanomistajien osallistumista.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
