Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Suomalaisilla vuokrapelloilla on tutkitusti heikompi kasvukunto kuin omistuspelloilla. Näin tilannetta kuvaa LähiTapiolan johtava asiantuntija, MMT Sami Myyrä.
Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) vuosina 2005–2007 peltojen pH:sta ja salaojituksesta tehtyyn tutkimukseen.
Myyrän väitöskirjan osana olleen tutkimuksen mukaan happamuusero vuokra- ja omistuspeltojen välillä oli 0,2 pH-yksikköä.
– Tutkimuksista on aikaa, mutta silloin oletettiin, että suuntaus on vahvistumassa ja pH-ero vuokra- ja omistuspeltojen välillä tulee jopa revähtämään, Myyrä muistelee.
Samasta kehityksestä kertoo myös se, että tilojen satotasojen nousu ei vastaa kasvinjalostuksen etenemistä.
– Satopotentiaalia siis hukkuu vuokramaiden heikkenevään kasvukuntoon, Myyrä ynnää.
Samaa todistaa se, että ympäristötuen toimenpiteet eivät paranna riittävästi ympäristön tilaa.
Myyrä kantaa huolta myös vakuutusturvasta. Vuokrapeltoja ei aina muisteta päivittää tilan vakuutusten hehtaareihin, jolloin vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole riittävän kattava.
Keskimääräinen vuokrahinta Suomessa oli vuonna 2023 Luken tilaston mukaan 233 euroa hehtaarilta. Hajonta on kuitenkin Myyrän mukaan isoa.
– Sieltä löytyy kaikkea nollasta eurosta lumenaurauksen kautta isompiin summiin.
Vuokrapeltoja on tällä hetkellä Suomen peltoalasta noin 40 prosenttia. Osuus kasvaa koko ajan. Keskimäärin vuokra-aika on 3–5 vuotta.
– Pidempi vuokra-aika saisi viljelijät panostamaan vuokrapeltojen kasvukuntoon, projektipäällikkö Anne Antman Baltic Sea Action Groupilta (BSAG) toteaa.
Antman viittaa keväällä toteutettuun BSAG:n Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyyn, jossa pidempi vuokra-aika oli viljelijöiden mielestä paras kannustin peltojen kunnostukseen. Kunnostustoimien kustannuksiin toivottiin myös maanomistajien osallistumista.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Veroasioista puhuttaessa sorrun helposti jatkuvaan pessimismiin. Veroja pitää maksaa liikaa ja ne kohdistuvat vääriin paikkoihin ja vääriin ihmisiin. Samoin ansioiden verotus on vääränlainen suhteessa pääomatulojen verotukseen, ja muutokset verotuksessa menevät aina väärään suuntaan. Entä kuinka paljon maatilan tuloksesta jäisikään itselle, jos veroja ja lainojen lyhennyksiä ei tarvitsisi maksaa lainkaan? Ihan vaan kyselen naapurin puolesta. Vuosi
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
