Keski-Euroopassa aurinkovoimalat kilpailevat maa-alasta maatalouden kanssa, minkä takia sähkön- ja ruuantuotantoa on alettu sovitella samoille pelloille.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Kilojen ja litrojen sijaan maitotilayrittäjien kannattaa kääntää katse euroihin, sillä maksimituotosten tavoittelu johtaa ylisuureen panosten käyttöön ja syö kannattavuutta.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Nautojen hengitystietulehdukset aiheuttavat ongelmia ympäri maailman, niin myös Suomessa. Erityisen alttiita sairastumiselle ovat vasikat, koska niiden elämässä on lukuisia altistavia tekijöitä.
Mönkijä ei ole maataloudessa traktorin korvike. Mainio kone se kuitenkin on moneen tehtävään, varsinkin pehmeällä maapohjalla.
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Uusi Etsi Luomua -verkkopalvelu yhdistää luomutuotteita käyttävät ammattikeittiöt ja niitä tuottavat yritykset helposti ja maksuttomasti.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
Tapelin luomuporsaat köllöttelevät olkipatjoilla ja kulkevat ympäri vuoden vapaasti sisään tai ulos. Kiuruvetinen Hannu Kämäräinen viljelee pohjoisinta Suomen seitsemästä luomusikalasta.
