Veroasioista puhuttaessa sorrun helposti jatkuvaan pessimismiin. Veroja pitää maksaa liikaa ja ne kohdistuvat vääriin paikkoihin ja vääriin ihmisiin. Samoin ansioiden verotus on vääränlainen suhteessa pääomatulojen verotukseen, ja muutokset verotuksessa menevät aina väärään suuntaan. Entä kuinka paljon maatilan tuloksesta jäisikään itselle, jos veroja ja lainojen lyhennyksiä ei tarvitsisi maksaa lainkaan? Ihan vaan kyselen naapurin puolesta.
Vuosi 2026 tuo mukanaan myönteisiä veromuutoksia. Meitä kaikkia koskevat työtulovähennyksen korottaminen ja valtion tuloveroasteikkojen muutokset, joihin tulee helpotuksia. Koska järkevässä valtion taloudenpidossa mukavat muutokset pitää rahoittaa jollakin ikävällä, poistuvat toimistohuonevähennys ja ay-jäsenmaksujen vähennysoikeus, ja lisäksi sosiaalivakuutusmaksut nousevat. Veromuutosten omakohtainen lopputulos onkin kiinni omista valinnoista, ja keskimääräisesti myönteiset veromuutokset ovat suuruusluokaltaan kymppiluokkaa, mutta kuitenkin lähes aina positiivisia.
Maanviljelijän kannalta suuri muutos on metsävähennyspohjan nostaminen 60 prosentista 75 prosenttiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että metsämaata ostaessa kolme neljäsosaa maksetusta kauppahinnasta on mahdollista vähentää tulevina vuosina metsävähennyksenä puunmyyntitulosta. Eikä pelkästään nyt ostetun metsämaan puunmyyntitulosta, vaan minkä tahansa saman omistajan metsän puunmyyntitulosta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
Helmi–maaliskuussa ehtii vielä optimoida maatilayrityksen viime vuoden verotusta. Tuloksen tasaaminen on kuitenkin helpompaa tilikauden aikana.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20…
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
