MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Kaikki ruuantuottajat ovat yhtä mieltä siitä, että ruokaketjun alkupäähän on saatava markkinoilta lisää rahaa elinkeinon kannattavuuden parantamiseksi.
Hintaneuvotteluissa raha on monesta syystä vähitellen valunut ketjun toiseen päähän. Teollisuus ja kauppa eivät Tero Hemmilän mielestä sinänsä ole tehneet mitään väärää, vaan toimineet nykyisten lakien mukaan maksimoidessaan omaa tulostaan, mutta nykyinen meno ei voi jatkua.
– Kelkka on saatava käännettyä niin, että yrittäjätuloa ja pääomia alkaa kertyä myös alkutuotantoon. Se on koko elinkeinon jatkuvuuden ehto. Muutoin ruuantuotannon ja ruokaturvan perusta rapautuu, Hemmilä linjaa.
Tuottajien määrä on Suomen EU-vuosien aikana puolittunut, mutta silti ruokaa tuotetaan suunnilleen saman verran kuin ennen EU-jäsenyyttä. Osansa tässä on kasvin- ja eläinjalostuksella, mutta se on vaatinut tiloilta myös isoja investointeja ja muita tehostamistoimenpiteitä. Pinnistelyt tuotannon tehostamiseksi eivät kuitenkaan näy toivotusti tilipussissa. Maatalouden yrittäjätulossa on tapahtunut nimellishinnoillakin laskettuna pitkälti yli miljardin pudotus EU-jäsenyyden aikana.
– Olemassa oleva lainsäädäntö ei tue tasapainoista neuvotteluvoimaa ruokaketjussa, vaan tuottavuushyödyt valuvat muualle kuin tiloille.
Ruoka on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä asioista, ja sen merkitys nousee erityisesti näinä levottomina aikoina. Jos maatalousyritysten kannattavuutta ei saada parannettua, se on vakava riski suomalaiselle ruokahuollolle ja huoltovarmuudelle.
– Tämä kyllä tiedostetaan, ainakin teoriassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ketjun alkupään asemaa on vahvistettava muun muassa elintarvikemarkkina- ja hankintalain muutoksilla.
Kaikkia markkinatalouksia raamitetaan lainsäädännöllä, jonka puitteissa ne toimivat. On yhteiskunnan vastuulla, että ruokaketjussa on lainsäädäntö, joka varmistaa tasapainoisemmat neuvotteluasetelmat ja kunnollisen toimeentulon maatalousyrityksille. Siten on mahdollista varmistaa koko ruuantuotannon ja maaseutuyrittäjyyden jatkumo.
– Meillä on vahvaa kotimaista elintarviketeollisuutta. Osa elintarvikeyrityksistä on osin tai kokonaan tuottajien omistuksessa. Omistajina maatalousyrittäjien on oltava valveutuneita ja huolehdittava, että tuottajien omistajuudelle löytyy jatkuvuutta, hän kehottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
