Suomalainen lammastalous tuomittiin vielä runsaat kymmenkunta vuotta sitten auringonlaskun alaksi, jolla ei Suomessa ole juuri muuta virkaa kuin maiseman hoito. Nyt asiat ovat toisin.
Maatilat ovat isoja energiankäyttäjiä. Suurimmat energiakulut koituvat työkoneiden polttoaineista sekä viljankuivaamoiden, tuotantotilojen ja asuinrakennusten lämmityksestä. Kuluissa voidaan säästää, mutta mikseivät tilat voisi yhtä hyvin olla paikallisia energiantuottajia?
Nautakarelia Oy:n vasikoiden kasvutulokset ovat omistusjärjestelyjen ja vastuun selkeyttämisen myötä parantuneet ja yrityksen kannattavuus nousussa. Nyt yrityksessä suunnitellaan tuotannon laajentamista.
Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla viljellään kauraa suoraan loppukäyttäjän tarpeisiin: lintujen talviruuaksi. Jukka ja Kerttu Ylilaurin maatilalla elänto on lähtenyt lyhteistä, fasaaneista, koirista ja ohjelmapalveluista yli 20 vuotta.
Elosadon joukkue vei Hyvä Sato -kisan voiton jo toista vuotta peräkkäin. Muut eivät mahtaneet mitään, kun luomuherneestä tuli kelpo sato. Tuloksen viimeisteli luomurehuherneen huippuhyvä hinta.
Piikkiöläisen Saksan tilan yksi pääelinkeinoista on usean vuoden ajan ollut kalkkunantuotanto. Se on osoittautunut kannattavaksi kustannuksien jatkuvasta noususta huolimatta.
Haapajärven ammattiopiston koulutilalla kehitellään biokaasulla kulkevaa traktoria. Biodieselvehkeisiin verrattuna kaasulla on se etu, että se ratkoo samalla lypsy- ja karjatilojen ympäristöongelmia, ennen kaikkea lietteen käyttöä. Biokaasu on alkuinvestointien jälkeen edullinen polttoaine.
Tiina ja Aki Mykkälän vuoden ikäinen robottipihatto kaksinkertaisti tilan maidontuotannon. Oma työ antoi rakentamiskustannuksiin 200 000 euron säästön. Tila tarjoilee lähiruokaa kotijäätelön muodossa.
Syyskylvöiset kasvustot ovat suosiossa Hyvä Sato -kilpailussa. Luomuinstituutilla on viljelyssä useampivuotinen nurmi. Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin, Bernerin ja Helsingin yliopiston joukkueet kylvivät syysrapsia ja Elosato ruista.
