Metaani on ilmastopäästöjen pahis. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla se lämmittää ilmakehää 84 kertaa voimakkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia.
Metaani on ilmastopäästöjen pahis. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla se lämmittää ilmakehää 84 kertaa voimakkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia. Pahaksi onneksi märehtimisen aikana pötsissä syntyy metaania, joka vapautuu navetan ilmaan röyhtäisyinä. Tämä metaani muodostaa 43 prosenttia maatalouden ilmastopäästöistä.
Euroopan unionin rahoittamassa CANMILK-hankkeessa (carbon neutral milk) kehitetään testilaitetta, jolla metaani voitaisiin muuntaa helposti hiilidioksidiksi. Nelivuotinen projekti alkoi vuoden päivät sitten.
– Metaania on navetassa vähän, vain 50–200 miljoonasosaa ilmasta. Ilmaa ei siis voi vain kerätä talteen ja polttaa hiilidioksidiksi. Lisäksi eri navettojen erilaiset ilmanvaihtoratkaisut vaikuttavat metaanipitoisuuteen. Tähän mennessä on saatu selville, että kylmäplasman ja katalyytin avulla pienikin pitoisuus saadaan muutettua tehokkaasti hiilidioksidiksi, Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n erikoistutkija Johanna Kihlman kertoo.
Kylmäplasma on teknologia, jota käytetään esimerkiksi loisteputkissa ja otsonointilaitteissa. Katalyytillä puolestaan tarkoitetaan autojen katalysaattoreista tuttua asiaa: sopiva metalliseos kiihdyttää reaktiota tai mahdollistaa sen, kulumatta reaktiossa itse.
– Sähköä energianaan käyttävä kylmäplasma aktivoi metaanimolekyylejä niin, että syntyy hapen kanssa reagoivia radikaaleja, Kihlman sanoo.
Radikaalit reagoivat hapen kanssa, jolloin syntyy hiilidioksidia. Hiilen määrä pysyy muutoksessa samana, mutta lopputulos on siis 84 kertaa vähemmän ilmakehää lämmittävä kaasu.
Tavoitteena projektissa on rakentaa laboratorio-oloihin sopiva testilaite, joka muuntaisi yhdeksänkymmentä prosenttia sisään menevästä metaanista hiilidioksidiksi.
Testilaitteen pitäisi kertoa jo jollakin tasolla myös siitä, onko navettametaanin muuttaminen hiilidioksidiksi mahdollista järkevin kustannuksin. Jos laitteesta saadaan toimiva ja kustannukset pysyvät kohtuullisina, lopullisena päämääränä on kaupallinen tuote, jonka voisi asentaa hyvin erilaisiin navetoihin.
– Kaupallinen tuote voisi valmistua optimitilanteessa kymmenen viidentoista vuoden kuluttua, Kihlman visioi.
Kimmo Kaskisen ja Stina Kurjen kokemus on, että peruskorjaamalla pääsee vanhassakin navetassa hyvään tulokseen. Vaikka on saneerattu kustannustehokkaasti, tärkeissä asioissa ei ole valittu halvimpia tuotteita.
Kokemukset muista ammateista ennen sukupolvenvaihdosta ovat jatkajalle etu. Niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin.
Kari Mäkelän ja Seija Latvan alkuvuodesta valmistuvassa innovatiivisessa pihatossa on kolme peruslähtökohtaa: eläinten hyvinvointi, helppohoitoisuus ja energiatehokkuus.
Anne ja Heimo Koposen navetta on tuonut viihtyvyyttä niin lehmille kuin hoitajillekin. Eniten isäntäväki on tykästynyt uuden navetan raikkaaseen ilmaan ja valoisuuteen.