Kun kirjanpainajat ja hirvet koettelevat kuusimetsää, metsän uudistaminen sekametsäksi voi olla hyvä ratkaisu. Tuhoriskit ovat sekametsässä pienemmät kuin yhden puulajin metsässä.
Lempääläläinen maanviljelijä Juha Ruuna esittelee reilun 50 hehtaarin metsäpalstaansa, johon kesällä tehtiin poimintahakkuu. Tarkoitus on, että kuusimetsä vaihtuu sekametsäksi.
Ruuna ei mieluusti teettänyt hakkuuta. Metsä ei vielä ollut hakkuuiässä, mutta hakattava oli, koska kirjanpainaja oli iskenyt metsään.
Kuusimetsä oli hakattu viimeksi 1960-luvulla. Silloin jätettiin toiveikkaasti myös siemenmäntyjä, koska kivinen ja moreeninen maaperä sopii männylle. Männyt kuitenkin sulivat hirvien mahoihin. Suunniteltu mäntymetsä muuttui kuusimetsäksi, jossa on vähän koivua.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Hyvinvointi- ja elämyspalvelut sekä alkutuotanto yhdistyvät omaperäiseksi yrityskokonaisuudeksi nurmijärveläisellä Maisin tilalla, jota luotsaavat Niklas Maisi ja Jenni Hack.
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on paljon reivattavaa, jos se aikoo saavuttaa kansalaisten luottamuksen takaisin. Niin isoja laskuvirheitä ei pitäisi tulla kuin hiilinielu- ja päästölähdeasioissa on tapahtunut. On tehty suuren luokan veivaamista. Uskottavan ja luotettavan tiedon tuottaminen vaatii virkamiehiltä lujaa siviilirohkeutta. Meillä Suomessa oli pitkään käsitys, että kun maan pinta-alasta on valtaosa metsiä, on myös hiilinieluja. Kuitenkin Lukelta
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
