
Nurmelan tila investoi rohkeasti
Haapajärvelle rakennetaan tulevaisuuden navettaa. Kolme nuorta yrittäjää näkee ajankohdan sopivaksi isolle investoinnille.
Haapajärvelle rakennetaan tulevaisuuden navettaa. Kolme nuorta yrittäjää näkee ajankohdan sopivaksi isolle investoinnille.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Tuotantorakennuksiin voi ottaa lämpöä maaperän lisäksi vedestä. Merivesi on lämmittänyt kasvihuoneita ahvenanmaalaisella Lundellin puutarhalla kymmenen vuotta.
Separoitu kuivajae on lehmälle mukava makuualusta ja se tukee lehmän hyvinvointia. Käyttäjältä se kuitenkin vaatii huolellisia rutiineja ja hyvin suunnitellun käyttöönoton.
Isokyröläisen MTY Kartanon nuori isäntä investoi tilan tulevaisuuteen ennakkoluulottomasti. Aurinkopaneeleiden hankinta osui hyvin yhteen kuivuri-investoinnin kanssa.
Maatila voi säästää 10–15 prosenttia sähkönsiirtolaskussaan tuottamalla itse tilan sähkölaitteiden tarvitseman loistehon.
Tuhkalannoitus on hyvä keino kierrättää puutuhkan sisältämät ravinteet takaisin metsään. Metsänomistaja saa lämpölaitoksesta tuhkan ilmaiseksi, mutta omatoiminen tuhkanlevitys on melkoinen ponnistus.
Kun lypsylehmät laitetaan maatilalta pois, tilaa täytyy kehittää uusiin suuntiin. Tuore yrittäjä etenee pikkuhiljaa.
Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Leikkaukset viiltävät ja työmarkkinapolitiikassa kuohuu, mutta maatalouden moninaiset työsuhde-edut ovat edelleen vertaansa vailla. Tässä niistä muutama: Työsuhdekulkuneuvo. Ei tietenkään auto, vaan traktori. Elämää nähnyt ja alati rempallaan, mutta luotettava työjuhta. Liikuttaa kaiken ja säilöö koppinsa uumeniin niin edellissyksyiset eväät kuin kaikki kadonneet työhanskatkin. Niin nolo, että nuoriso ei halua liikkua sillä kylillä, joten yleensä aina
Kun Carl Granlid aloitti omenatarhauksen Vårdössä 1943, hän oli Ahvenanmaan ensimmäinen kaupallinen omenanviljelijä. Tänä päivänä Granlidin yritystä luotsaavat Carlin pojantyttären Marian pojat, veljekset Calle ja Ville Koivisto, ja omenista on tullut Ahvenanmaan maatalouden tärkein tulonlähde.
Maatalouskoneiden kauppias Kalle Piirainen elää mukana viljelijöiden iloissa ja suruissa. Ja tahtoo itsekin välillä pellolle.
Lehdet + verkkosisällöt vain 119 €/vuosi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.