Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Pihka tuoksuu vahvasti, kun tamperelainen metsänomistaja Kati Korhonen tähyää korkeiden puupinojen lomasta äitinsä kanssa omistamaansa Vasikkasaareen Ruoveden Tuuhoskylässä.
– Saaresta on lähtenyt todella paljon puuta, mutta se olikin aika luonnontilainen ja tukkoinen, Korhonen kertoo varastopaikalla ja hämmästelee pinossa olevien tukkien tyviläpimittaa.
Mantereelta on Vasikkasaareen matkaa puoli kilometriä. Välissä on Tarjannevesi. Saaressa on juuri päättymässä hevosvoimin toteutettu hakkuu.
– Onhan se metsänomistajalle kalliimpi vaihtoehto kuin konekorjuu, mutta metsällä on minulle ensisijaisesti muuta kuin taloudellista arvoa.
Hevossavotassa kustannuksia kertyy metsätöiden lisäksi matkoista ja majoituksesta sekä hevosten kuljetuksesta ja huollosta.
Jäätiellä Korhosta vastaan tulee kaksi vaaleaa, isokokoista hevosta, jotka vetävät perässään metsävaunua.
Ruunat Paroni ja Pläsi ovat 12-vuotiaita percheroneja eli ranskalaisia työhevosia. Ne ovat viemässä tukkikuormaa varastopaikalle. Hevosia ohjastaa ajuri Ralf Sundvik Pedersörestä.
– Pläsi käy aamuisin aika kuumana. Iltapäivää kohden se rauhoittuu. Aina kun puran kuormaa, tarjoan hevosille heinää. Kahden kuorman jälkeen annan niille vettä ja vähän kauraa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
