Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Pihka tuoksuu vahvasti, kun tamperelainen metsänomistaja Kati Korhonen tähyää korkeiden puupinojen lomasta äitinsä kanssa omistamaansa Vasikkasaareen Ruoveden Tuuhoskylässä.
– Saaresta on lähtenyt todella paljon puuta, mutta se olikin aika luonnontilainen ja tukkoinen, Korhonen kertoo varastopaikalla ja hämmästelee pinossa olevien tukkien tyviläpimittaa.
Mantereelta on Vasikkasaareen matkaa puoli kilometriä. Välissä on Tarjannevesi. Saaressa on juuri päättymässä hevosvoimin toteutettu hakkuu.
– Onhan se metsänomistajalle kalliimpi vaihtoehto kuin konekorjuu, mutta metsällä on minulle ensisijaisesti muuta kuin taloudellista arvoa.
Hevossavotassa kustannuksia kertyy metsätöiden lisäksi matkoista ja majoituksesta sekä hevosten kuljetuksesta ja huollosta.
Jäätiellä Korhosta vastaan tulee kaksi vaaleaa, isokokoista hevosta, jotka vetävät perässään metsävaunua.
Ruunat Paroni ja Pläsi ovat 12-vuotiaita percheroneja eli ranskalaisia työhevosia. Ne ovat viemässä tukkikuormaa varastopaikalle. Hevosia ohjastaa ajuri Ralf Sundvik Pedersörestä.
– Pläsi käy aamuisin aika kuumana. Iltapäivää kohden se rauhoittuu. Aina kun puran kuormaa, tarjoan hevosille heinää. Kahden kuorman jälkeen annan niille vettä ja vähän kauraa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Lokakuussa järjestetyt Maatalouskonemessut tarjosivat jälleen katsauksen alan uutuuksiin koneista kasvilajikkeisiin. Kiinnostusta messujen tarjontaa kohtaan riitti, ja väkeä oli liikkeellä suunnilleen yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Kiinnostus uusiin koneisiin ei kuitenkaan ole näkynyt konekaupassa. Viime vuodet ovat olleet varsin hiljaisia, kun tiukka taloustilanne on saanut itse kunkin miettimään hankintoja tarkkaan. Konekaupan verkkaisuus ei kuitenkaan tarkoita,…
Sastamalalainen Junttilan Tila Oy kulkee kylvösiemenkaupassa omia polkujaan. Yrityksessä tehdään nopeita ja rohkeita päätöksiä.
Pihallamme kulkee pipopäinen mies. Pipo on oranssi ja likainen. Päällään miehellä on tuulihousut ja villapaita, nekin pölyiset ja öljytahraiset. Työkenkien soljet läpsyttävät aukinaisina. Miehen ilme on rauhallisen päättäväinen. Pieni hymynkare kertoo kaiken olevan hyvin. Hän hakee portailta unohtuneen puhelimen ja astelee takaisin traktoriin. Askel on keveä. Traktori käynnistyy ja katoaa kärry perässään jonnekin ladon suuntaan.…
Tuusulalaisen Jouko Marttilan metsänhoitoa eivät ideologiat nuotita. – Hoidan metsiäni luonnon, kasvupaikan ja puuston rakenteen ehdoilla, en jonkun ideologian innostamana tai pakottamana, mies painottaa.
Maatilan arjessa päätöksenteko on jatkuvaa. Parhaat ratkaisut syntyvät, kun yrittäjä sovittaa yhteen sekä omat että tilan tarpeet. Talouden ja tavoitteiden lisäksi valintoihin vaikuttavat yrittäjän arvot, voimavarat ja elämäntilanne. Niiden tunnistaminen selkeyttää päätöksentekoa ja auttaa rakentamaan tilan tulevaisuutta.
Maatalouden urakoitsijat kärsivät mobiiliyhteyksien häiriöistä sekä paikannuksen epätarkkuudesta. Kysyimme vahtolaiselta urakoitsijalta, miten hän on ratkaissut ongelmat.
