Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Pihka tuoksuu vahvasti, kun tamperelainen metsänomistaja Kati Korhonen tähyää korkeiden puupinojen lomasta äitinsä kanssa omistamaansa Vasikkasaareen Ruoveden Tuuhoskylässä.
– Saaresta on lähtenyt todella paljon puuta, mutta se olikin aika luonnontilainen ja tukkoinen, Korhonen kertoo varastopaikalla ja hämmästelee pinossa olevien tukkien tyviläpimittaa.
Mantereelta on Vasikkasaareen matkaa puoli kilometriä. Välissä on Tarjannevesi. Saaressa on juuri päättymässä hevosvoimin toteutettu hakkuu.
– Onhan se metsänomistajalle kalliimpi vaihtoehto kuin konekorjuu, mutta metsällä on minulle ensisijaisesti muuta kuin taloudellista arvoa.
Hevossavotassa kustannuksia kertyy metsätöiden lisäksi matkoista ja majoituksesta sekä hevosten kuljetuksesta ja huollosta.
Jäätiellä Korhosta vastaan tulee kaksi vaaleaa, isokokoista hevosta, jotka vetävät perässään metsävaunua.
Ruunat Paroni ja Pläsi ovat 12-vuotiaita percheroneja eli ranskalaisia työhevosia. Ne ovat viemässä tukkikuormaa varastopaikalle. Hevosia ohjastaa ajuri Ralf Sundvik Pedersörestä.
– Pläsi käy aamuisin aika kuumana. Iltapäivää kohden se rauhoittuu. Aina kun puran kuormaa, tarjoan hevosille heinää. Kahden kuorman jälkeen annan niille vettä ja vähän kauraa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
