Käytetyt traktorin varaosat käyvät kaupaksi kuin häkä IKH:n Kauhajoen toimipaikassa. Traktoreita ostetaan purkuun jatkuvasti, osa myydään kunnostettuina. Erityisesti Valtran osille olisi tarvetta.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Alkoholi on huono lääke työstressiin ja murheisiin, sillä juominen lisää uupumusta ja käyttö voi riistäytyä hallinnasta. Korkin kiinni kiertämiseen saa apua eikä avun hakemista tarvitse hävetä, sillä ammattilaiset suhtautuvat ihmiseen aina kunnioittavasti.
High Tensile -aidan kolme pointtia ovat etukäteissuunnittelu, suorat linjat ja kunnon materiaalit. Tällä periaatteella urakoi M&M Paakkinen Oy Helmi-ohjelman laidunaitauksen Vanhantalon tilan Rajakorven perinnebiotoopille kesällä 2023.
Lypsyaseman vaihto lypsyrobottiin toi uutta virtaa Jäärnin tilalle. Robotin myötä perheen poika sai uskallusta lupautua tilan jatkajaksi.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Merkittävä osa maa- ja metsätilan tuloksesta tehdään verosuunnittelulla. Kirjanpidossa kannattaakin hyödyntää alan ammattilaista – ja sähköistä kirjanpitoa.
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Maatalouden historiassa on lukuisia keksintöjä, jotka ovat muovanneet tapoja viljellä ja työskennellä pelloilla. 1800-luvulle asti etupäässä lounaisessa Suomessa maatalouden vetoeläiminä suosittiin hevosten lisäksi sitkeitä, mutta hitaita ja kankeita härkiä. Maatalousmenetelmien kehittyessä härkien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin hevosiin, jotka toimivatkin viime vuosisadalla pitkään tehokkuuden mittarina. Maataloustyökalu parihevosten vetämänä oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin
Jaskaran tilalla työelämä sovitetaan perhe-elämään. Kun pirtissä touhuaa neljä alle 10-vuotiasta lasta, pitää kehitystahtia maatilan puolella hieman hidastaa.
