Eurooppalainen ylituotanto on romahduttanut myös suomalaisen perunan hinnan alle tuotantokustannusten. Siitä huolimatta ylijäämäperuna ei käy kaupaksi.
Perunan vientiongelmat Venäjälle alkoivat jo ennen Ukrainan kriisiä. Venäjä lopetti perunan ostamisen kesäkuussa 2013 ulkoa vetoamalla kasviterveysasioihin. Tällä hetkellä perunaa ei Venäjälle mene mistään EU-maasta.
Suomessa perunaa tuotetaan noin 600–700 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotantomäärä on pitkään pysynyt samana, vaikka viljelyala on koko ajan pienentynyt. Keskisadot ovat kasvaneet.
Kulutus on keskimäärin 60 kiloa henkeä kohti vuodessa. Venäläinen sen sijaan syö perunaa 160 kiloa vuodessa. Meidän omakin kulutuksemme oli vielä 50 vuotta sitten 200 kiloa. Kasvumahdollisuuksia siis periaatteessa olisi.
”Ajatuksena on, että kotimaassa markkinoita voisi kasvattaa. Tilanne pitää ottaa haasteena”, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto toteaa.
”Peruna-alalta odotetaan nyt uusia tuotteita. Pitäisi korostaa myös sitä, kuinka monipuolinen raaka-aine peruna on”, Tuomisto sanoo.
Hän muistuttaa perunantuotannon ympäristöystävällisyydestä verrattuna kilpailijoihin, riisiin ja pastaan. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat niitä huomattavasti pienemmät. Yksi peruna-annos tarvitsee energiaa vain kolmasosan pastaan ja viidesosan riisiin verrattuna. Vettä peruna tarvitsee puolet pastan ja kolmasosan riisin vedenkulutuksesta. Maa-alaa riisiannoksen tuottaminen vaatii 4,5-kertaisesti perunaan verrattuna.
Elintarvikekäytön lisäksi perunalle etsitään lisämarkkinoita lääke- ja kemianteollisuudesta. Perunassa kun on monia hyödyllisiä komponentteja: glykoalkaloideja, proteiineja ja kuitua.
”Myös Kaukoidässä ja Afrikassa kiinnostus perunaan on kasvanut elintason kohoamisen myötä. Suomalaisella tautivapaalla siemenperunatuotannolla voisi olla runsaasti vientimahdollisuuksia – jos osaamme ne hyödyntää”, Tuomisto pohtii.
Elokuussa Kristiinankaupungissa järjestettiin kaksipäiväinen Potato Scandinavia -tapahtuma. Ensimmäinen päivä oli suunnattu viljelijöille, tarjolla oli tiukkaa ammattiasiaa lajike-esittelyineen ja nostonäytöksineen.
Toinen päivä oli suunnattu kuluttajille ja muille ruoka-alan ammattilaisille. Päivän ohjelmassa oli kokkikilpailua, Pop up-ravintoloita ja sadonkorjuujuhla.
”Haluamme lisätä kuluttajan perunatietoisuutta ja osoittaa kuluttajille koko perunaketju alkujalostuksesta kuluttajan lautaselle asti”, Tuomisto sanoo.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
