Kiviluoman tilan uusi, kahden robotin pihatto on suunniteltu toimivuus ja helppohoitoisuus edellä. Vastavalmistuneeseen pihattoon on monistettu vanhassa pihatossa hyväksi havaitut ratkaisut ja korjattu puutteet. Lopputuloksena on selkeäpiirteinen, valoisa ja hiljainen pihatto ajanmukaisella tietotekniikalla varustettuna.
Maatalousyhtymä Suomisen navetassa Karviassa lehmät kulkevat robotille kuin vanhat tekijät. Päivi ja Tapio Suominen sekä tilan nuori isäntä Joonas Suominen vaimonsa Jessican kanssa ehtivät etukäteen jännittää, kuinka asemalypsyyn tottuneet lehmät oppivat uuteen lypsytekniikkaan. Ympäripyöreitä navettapäiviä ei tullutkaan, eivätkä viime viikot ole sujahtaneet lehmien hätistelyyn robotille.
”Navetan käyttöönotto sujui joustavasti, lähes itsekseen. Varmaan osasyynä onnistumiseen on eläinten hyvä käsiteltävyys, mistä kiitos kuuluu pitkäaikaiselle hiehokasvattajallemme”, Päivi Suominen sanoo.
Koska eläimet on totutettu kulkemaan navetasta toiseen ja laitumelta toiselle, eivät ne karsasta uusia paikkoja. Pihaton asukkeina ne ovat myös tottuneet etsimään ruokansa. Uteliaisuuden innoittamina ne lampsivat rohkeasti peräkanaa uuteen pihattoon. Ensin ne saivat käydä siellä parin päivän ajan syömässä, mutta lypsy hoidettiin asemalla vanhassa pihatossa.
Siirtymävaiheeseen valmistauduttiin Joonas Suomisen mukaan myös ruokinnassa. ”Vaihdoimme appeeseen puolitoista vuotta sitten, ja eläimet ovat tottuneet syömään kioskista väkirehua. Robotilla lehmät saavat samaa rehua kuin vanhan pihaton kioskeissakin.”
Navetta otettiin käyttöön elokuun puolivälissä. Nyt lypsyssä on 79, kokonaislehmämäärä on 91. Kevääseen mennessä lypsävien määrä kohoaa 120:een. Parsipaikkoja navetassa kaikkiaan on 150 ja paikka kolmannelle robotille varattuna.
”Eläinmäärän lisäämisen pitää olla hallittua, muuten pakka sekoaa”, Päivi tähdentää. Faban jalostussuunnitelmassa on laskettu tarkkaan poikima-ajat niin, että lypsävien määrä kasvaa tasaisesti, oikeassa aikataulussa ja tilaa riittää poikimakarsinassa.
”Talouden ja työmäärän kannalta on tärkeää saada maidontuotanto mahdollisimman tasaiseksi vuoden kaikkina kuukausina”, Joonas korostaa.
Tilavat poikimakarsinat on sijoitettu toisen robotin taakse.
Huolella harkittu
Päivi ja Tapio Suominen ovat isännöineet Kiviluoman tilaa vuodesta 1993. Maidontuotanto aloitettiin kannulypsyllä, joka vaihtui pian putkilypsyyn. Vuonna 2004 valmistui 45 lypsävän ja nuorkarjan pihatto lypsyasemalla. Muutaman vuoden kuluttua tilalla haluttiin kasvattaa maidontuotantoa. Lisäpaikkoja pihattoon saatiin ulkoistamalla hiehokasvatus.
Lehmämäärä kipusi yli 80:een ja jokainen neliö oli käytössä, toisaalta lypsyasema alkoi olla käyttöikänsä päässä.”Vuoden, parin verran olemme pitäneet käsiä ristissä, ettei asemaan tulisi isoja remontteja. Eniten arvelutti tietotekniikka, sillä ohjelma oli dos-pohjainen ja toimi Windows 95 -käyttöjärjestelmällä”, Joonas päivittelee.
Kaksi vuotta sitten tila muutettiin yhtymäksi ja sukupolvenvaihdoksen myötä Joonas osti tilasta puolikkaan. Kun tilaa päätettiin jatkaa kolmen osakkaan voimin, kehittämiselle ja laajentamiselle tuli uutta vipuvoimaa.
Laajennusta Suomiset harkitsivat pitkään. ProAgrian neuvojan kanssa tuumailtiin erillisen hiehohallin rakentamista tai vanhan pihaton laajentamista ja muuttamista robottinavetaksi. Molemmat vaihtoehdot tuntuivat kuitenkin puoliväliratkaisuilta – paras ja toimivin lopputulos saavutettaisiin uudisrakennuksella. Tautiriskin minimoimiseksi tuottajat halusivat kotiuttaa hiehokasvatuksen.
”Olemme kiertäneet viimeisen neljän, viiden vuoden aikana kymmeniä navettoja ja etsineet meille sopivinta mallia. Koska meillä oli jo entuudestaan kokemusta pihatosta, tiesimme mitä emme ainakaan halua uuteen navettaan, kuten avokäytävää raapalla tai toiseen kerrokseen sijoitettua tarkkailuhuonetta”, Päivi jatkaa.
Edellisen pihaton ympäristölupa kävi KHO:ssa asti. Siksi lupien hakeminen aloitettiin hyvissä ajoin ennakoiden pitkää prosessia ja varottiin sitomasta hankkeeseen rahaa ennen ympäristö- ja rakennuslupien lainvoimaisuutta. Uuden pihaton ympäristölupa käsiteltiin valitusten vuoksi Vaasan hallinto-oikeudessa.
”Investointia harkitsevien kannattaa varata paljon aikaa suunnitteluun, sillä lupaprosessit ja kilpailutukset vievät kuukausia. Pankkiin kannattaa niin ikään olla yhteydessä hyvissä ajoin, sillä isojen maatalousinvestointien lainapäätöksen saamiseen vierähtää helposti puolikin vuotta”, Päivi muistuttaa.
Parsinavetassa asuvat pikkuvasikat, vanhassa pihatossa hiehot ja uudessa pihatossa lypsylehmät.
Viiden kuukauden projekti
Uuden 38 metriä leveän ja noin 60 pitkän pihaton piirustukset ovat Jouni Pitkärannan käsialaa.
Suomiset valitsivat avaimet käteen -paketin ja sen toteuttajaksi navettarakentamiseen erikoistuneen RKL Poukkula Oy:n. Maarakennus- ja sähkötyöt teetettiin paikallisilla urakoitsijoilla. ”Sähköasennuksiin halusimme paikallisen yrittäjän huoltovarmuuden vuoksi”, Suomiset tähdentävät.
Pihaton pohjatyöt aloitettiin maaliskuussa metsänkaadolla. Puiden alta paljastui ennakoitua kallioisempi maaperä, ja räjäytystöitä tontilla jouduttiin tekemään parisen viikkoa. Se nosti myös kustannusarviota. ”Hyvä puoli tässä oli se, että kivikkoisuuden ansiosta saimme yllin kyllin mursketta. Pihasta tehtiinkin kaavailtua suurempi”, Joonas tokaisee.
Varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät vapun jälkeen ja elokuun alussa pihatto oli valmis. ”Pihaton ratkaisut ovat selkeät ja yksinkertaiset. Rakennuksen molemmilla sivuilla on läpiajettavat ruokintakäytävät. Ruokintapöydissä ei ole syvennyksiä, mikä helpottaa puhtaanapitoa”, Tapio lisää. Kun ruokintakäytäviä on kaksi, lehmät saavat olla yhdessä ryhmässä.
Kuusirivisessä pihatossa on 150 parsipaikkaa. Toisen robotin takana on poikimakarsina sekä erottelutila neljällä makuuparrella. Näin tarkkailtavia eläimiä voidaan pitää tilassa tarvittaessa pidempään ja ne saadaan kätevästi ohjattua robotille. Toisen robotin takana on umpiosasto.
Pihatto on valoisa ja ilmava. Valoharjan lisäksi seinissä on kennoikkunat ja molempien päätyjen yläkolmiossa on valolevy. ”Verhoseinän sijaan valitsimme Demecan kennoikkunat pitkien pakkaskausien varalle. Luonnollisen ilmanvaihdon vuoksi navetta on hiljainen, minkä koen isona parannuksena edelliseen pihattoon verrattuna. Hurisevat ilmastointikoneet eivät työviihtyvyyttä paranna”, Joonas kertoo.
Robottinavetassa toimii parhaiten ritiläpalkkilattia, jonka puhtaanapidosta huolehtii Lely Discovery SW -puhdistusrobotti.
”Tarkoituksena oli hankkia palkkien päälle kumimatot, mutta hinta sai mielen muuttumaan. Lehmät ovat tottuneet vanhassa pihatossa kumimattoihin, joten toivon, ettei kova alusta tuo jalkavaivoja”, Päivi pohtii.
Navetan kustannusarvio oli 1,53 miljoonaa euroa. Arvio ylittyi hieman ennakoitua kalliimpien pohjatöiden vuoksi.
Suomiset tietävät, että rakentamisen huumassa tulee helposti ahnehdittua kaikenlaista ylimääräistä. Kustannuksia huojennettiin tinkimällä toimistotilan neliöistä. Lisäksi rakennusta lyhennettiin metrin verran sekä pudotettiin kattokorkeutta 1:4:stä yhteen kolmeen.
Karsimista löytyi myös muista kulueristä. Esimerkiksi maitohuone päätettiin korvata vuokrattavalla, ulos sijoitettavalla siilotankilla, ja lukkoparsien määrää vähennettiin. Ruokintapöydillä lukkoetuaitaa on takakierroissa eli kummallakin puolella 25, loppu on vaakaputkiaitaa. Teräsrakenteet ovat Sirviön Metallilta.
Toisen robotin takana on erottelutila lukkoaidalla ja neljällä makuuparrella. Näin tarkkailtavia eläimiä voidaan pitää tilassa vähän pidempäänkin.
Tietotekniikasta tinkimättä
Suomiset olivat jo ehtineet tehdä kaupat Lelyn A4-roboteista, mutta päättivät vaihtaa ne uusimpaan Lely Astronaut A5-malliin. ”Vanhassa pihatossa kärsimme vanhanaikaisesta tietotekniikasta. Uudessa pihatossa emme halunneet jo lähtiessämme olla takamatkalla”, Joonas perustelee.
Uudessa robottimallissa on sähköinen hybridikäsivarsi, joka on aiempaa hiljaisempi ja tarkempi. Se seuraa lehmän liikkeitä lypsyn aikana ja korjaa asemaansa lehmän yllättävien liikkeiden seurauksena, mikä helpottaa etenkin ensikoiden lypsyä.
”Ensimmäisen lypsyn ohjelmoiminen on helppoa: robotin käsivarsi utareitten alle ja etuneljännesten kohdistus napeilla ja loppu sujuu automaattisesti. Robotin näyttöpaneeli on erittäin havainnollinen”, Joonas kehuu.
”Käyttölogiikka on yksinkertainen ja selkeä, lypsytapahtumien tiedot ovat yhden klikkauksen takana. Kun robotti ei pidä raksuttavaa ääntä, arkakin eläin tulee rohkeasti lypsylle”, hän lisää.
Älypantojen ja robotin tietotekniikan välityksellä saa monipuolista tietoa paitsi maitomäärästä ja sen pitoisuuksista, myös syönnistä, märehtimisestä, kiimasta ja aktiivisuudesta. Kun tiedot saa helposti ja nopeasti näytölle, helpottaa se päivittäisiä askareita.
Vielä on liian aikaista arvioida, miten lypsytavan vaihto on vaikuttanut maitomääriin. Toisaalta lehmistä yli puolet ovat ensikoita, minkä takia tuotos ei ole vertailukelpoinen aiempaan. Keskituotos on viime vuosina ollut 11 500 kiloa (EKM). Joonas arvioi, että he pyrkivät vähintään samaan ja toivottavasti pääsevät sen ylikin.
”Maidon hinta on ollut viime aikoina laskusuunnassa. Maitotilallisten taloutta kohentaisi jo muutaman sentin korotus litrahintaan”, Tapio huomauttaa.
Jolanda Suominen saa tutustua lehmään turvallisesti Jessica Suomisen sylissä.
Vapaampi aikataulu
Suomisen perheen arki mullistui robottilypsyyn siirtymisen myötä. ”Aiemmin lypsyyn asemalla kului päivittäin kuutisen tuntia, ja työ oli tarkkaan aikataulutettua, sillä lehmä on säännöllisen elämän eläin”, Tapio kuvaa.
”Työ ei uuden navetan myötä loppunut, mutta se ei ole yhtä tiukkaan kelloon sidottua kuin aiemmin. Nyt tosin pitää tottua siihen, että robotti soittaa vaikka keskellä yötä”, Päivi ja Joonas pohtivat.
Eläinten seuraamisen tukena ovat ajanmukaiset Dalhua-valvontakamerat, jotka välittävät laadultaan erinomaista kuvaa. Kuvaa lähentämällä voi tarkistaa eläinten korvamerkin numerot. Valvontajärjestelmän toimitti Turvaässät Jalasjärveltä.
Tilalla viljellään nurmea runsaan sadan hehtaarin alalla ja se säilötään paaleihin. ”Rehusadosta saatiin tänä vuonna kohtalainen, joten todennäköisesti sillä pärjätään talven yli. Eläinmäärän kasvun ja hiehokasvatuksen kotiutuksen vuoksi rehumäärän laskeminen on haastavaa”, isäntäväki toteaa.
Robottipihaton myötä Kiviluoman tilalla on nyt kompakti kolmen navetan kokonaisuus: vanha pihatto muuntui hiehokasvattamoksi ja parsinavetta toimii jatkossakin pikkuvasikkalana. Rakennukset sijaitsevat lähekkäin, joten siirtymiset tilasta toiseen käyvät kätevästi.
