Jos ajantasainen varautumissuunnitelma keväälle ja kesälle on vielä tekemättä, nyt on viimeinen hetki sen laadinnalle. Riittävä varamiesjärjestelmä ja selkeät työohjeet mahdollistavat tuotannon jatkumisen silloinkin, jos isäntäväki on poissa pelistä koronaviruksen vuoksi.
Peltotöissä muutaman päivän viive ei aiheuta katastrofia, mutta kotieläintiloilla yrittäjän sairastuminen on aina vakava paikka. Erityisen kriittinen tilanne on yksiköissä, joissa pääosin yksi henkilö vastaa koko toiminnasta.
”Kukaan ulkopuolinen ei välttämättä tiedä, mitä tilalla tapahtuu. Yksinyrittäjien olisi ensiarvoista kertoa toiminnastaan vaikka naapurille, saman tuotantosuunnan kollegalle, lapselle tai vanhalle isännälle. Silloin olisi joku, joka olisi edes vähän perillä tilan käytännöistä. Tässä tilanteessa avoimen tiedonvaihdon tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa”, painottaa maitotilavalmentaja Anu Fräntilä Wikli Group Oy:stä.
Useiden osakkaiden maatalousyhtymissä ja -yhtiöissä tilanne on helpompi, kun vastuuta on jo valmiiksi jaettu ja arkea pyöritetään usean henkilön voimin. Yksinyrittäjä voi hätätilanteessa saada isommilta tiloilta jonkun hoitamaan eläimiä.
”Sijainen ei voi korvata yrittäjää, mutta hyvän ohjeistuksen avulla hän pystyy hetkellisesti selviämään. Oleellisinta on, että minimoidaan vahingot”, Fräntilä alleviivaa.
Yksityiskohtainen ohjeistus
MTK, neuvontajärjestöt ja maamiesseurat ovat patistaneet tuottajia varasuunnitelman tekemiseen tilojen toimintakyvyn turvaamiseksi.
Fräntilän mukaan useimmilla kotieläintiloilla perusvarautuminen on kunnossa. Jo alkutuotantoasetus edellyttää eläintiloilta omavalvontasuunnitelman, jossa kuvataan tilan toiminta, eläinten hoito ja ruokinta.
Mikäli dokumentti on tehty huolellisesti työohjeineen ja menetelmäkuvauksineen, antaa se pohjan koronavalmiussuunnitelmalle. Hyvän käsityksen arjen käytännöistä saa meijereiden ja teurastamoiden edellyttämistä laatujärjestelmistä.
”Nyt on oivallinen aika päivittää työohjeet. Ohjeistuksesta kannattaa tehdä seikkaperäinen. Ajatuksena on, että kuka tahansa ammattilainen – lomittaja, maatalousalan opiskelija tai naapuri – selviytyy ohjeiden turvin päivittäisistä askareista navetassa, sikalassa, kanalassa, lampolassa tai hevostallilla”, Fräntilä korostaa.
Vieraskäyttäjä järjestelmiin
MTK:n on laatinut tarkistuslistan, jota kannattaa hyödyntää muistilistana ja asioiden kirjaamisessa.
Maitotiloilla ajantasaista tietoa löytyy lehmien lypsykausivaiheesta muun muassa minun maatilani- ja eläinkirjanpito-ohjelmasta sekä lypsyrobotilta. Fräntilä muistuttaa, että sijaisen on päästävä kirjautumaan näihin ohjelmiin.
”Tässä hetkessä on tärkeää luoda järjestelmiin esimerkiksi vieraskäyttäjätili salasanoineen, jotta sijainen saa käsiinsä ajantasaiset tiedot lähiaikoina poikivista ja umpeen laitettavista lehmistä sekä eläimistä, joita pitää erityisesti tarkkailla”, Fräntilä lisää.
Muistilistaan kannattaa kirjata käyttäjätunnusten ja salasanojen lisäksi yhteistyökumppanien puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.
”Mikäli tila käyttää neuvontapalveluja, sijainen voi kysyä neuvojalta ohjeita esimerkiksi ruokintaan liittyen.”
Toimiston seinän muistilapulla pitäisi olla tieto, mistä tilataan rehua ja keneen otetaan yhteyttä laiteongelmissa tai sähkö- ja LVI-pulmissa.
”Rehusiilojen paikat on hyvä merkitä paperille ja ohjeistaa, mistä otetaan rehua. Ja onko ketään, joka voisi tulla eläintenhoitajan avuksi appeentekoon ja kuivitukseen.”
Muista myös valtuutukset
Vaikka korona kaataisi yrittäjän sänkyyn, myöskään raha-asioita ei voi jättää hoitamatta. Siksi on välttämätöntä tarkistaa tilinkäyttö- ja verkkopankkioikeudet sekä valtuuttaa varahenkilö, joko omasta perheestä tai vaikka neuvoja, hoitamaan maksuliikennettä. Valtakirjalla varahenkilö voi anoa lomittajaa, ellei siihen itse sairauden vuoksi kykene.
Kevään tukihakemuksen voi laatia hyvissä ajoin, tarvittaessa sitä voi muuttaa ja korjata 15.6. asti. Jokaisella tilalla olisi hyvä olla vähintään kaksi valtuutettua Vipu-palvelun käyttäjää. Koronaan sairastumisen vuoksi tukihakemuksen jättöön voi saada lisäaikaa lääkärintodistuksella force major -pykälän nojalla.
Varasuunnitelma peltotöihin
Viljelysuunnitelma karttoineen kannattaa tulostaa valmiiksi. Sen avulla naapuri tai urakoitsija voi hoitaa toukotyöt, jos tiedossa ovat kylvömäärät ja tuotantopanosten paikat. Mikäli työt on tarkoitus tehdä tilan omalla kalustolla, käyttöohjekirja ja ohjeet koneiden säätämiseen auttavat.
Fräntilän mukaan tilat ovat varautuneet koronaan melko hyvin.
”Suunnitelmia on teetetty sekä tehty itse. Tahtotila on avoin uusille toimintatavoille ja ratkaisuille. Ehkä koronakriisin myötä havahdutaan tiedon jakamisen tärkeyteen sekä löydetään uusia yhteistyömuotoja.”
Tänä kesänä kaikkien asioiden kanssa on hyvä olla liikkeellä hyvissä ajoin: tilata navetassa tarvittavia tarpeita ja kulutusosia varastoon. Sadonkorjuuseen kannattaa valmistautua jo alkukesästä siten, että kotoa löytyy esimerkiksi puimurin hihnoja, jotka mahdollisesti tulevat vaihdettavaksi kesken sesongin.