Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Lypsykarjatilalla yksi tärkeimmistä tehtävistä on karjan tuotantokierrosta huolehtiminen, eikä sitä voi jättää pelkästään yhden ihmisen muistin tai tietokoneen varaan.
Tilalla tulisi suunnitella selkeät toimintaohjeet tuotantokierron ylläpitoon. Havainnointi- ja toimintavelvoitetta pitäisi jakaa mahdollisimman monelle karjanhoitoon osallistuvalle, myös lomittajille. Se tuo myös sisältöä päivittäisiin rutiineihin ja tekee työstä mielenkiintoista. Ja oppimista aiheessa riittää varmasti loppuiäksi!
Lehmän poikimisen jälkeen ensimmäisten kiimojen tehtävä on puhdistaa kohtua. Kiimakierron pitäisi vakiintua normaaliin kahden kuukauden kuluessa poikimisesta. Jos siihen mennessä ei ole havaittu kiimaa, kannattaa pyytää seminologia tai eläinlääkäriä tutkimaan eläimen munasarjat.
Munasarjojen toiminnan käynnistymisen voi määrittää myös ottamalla jälkimaidosta progesteroninäyte. Jos käytössä on aktiivisuusmittaus, sen raportista voi tarkistaa, onko eläimellä ollut aktiivisuutta poikimisen jälkeen ja miten säännöllisiä aktiivisuushuiput ovat olleet.
Lehmä voidaan siementää, kun poikimisesta on kulunut vähintään kuusi viikkoa. Siemennyskauden aloittamiseen vaikuttaa moni tekijä, joten kannattaa aina varmistaa, onko eläimellä siemennyslupa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Utaretulehdus heikentää eläinten hyvinvointia ja aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita. Se on lypsylehmillä yleinen ja usein vakava sairaus.
Eläinten huolellinen tarkkailu on tärkeää kivun ja sairauden tunnistamisessa. Kun utaretulehdus huomataan mahdollisimman nopeasti, kipua ja tulehdusta voidaan hillitä heti. Myös automatiikkaa voidaan käyttää hoitajan apuna.
Sveitsi tukee maatalouttaan voimakkaasti. Perinteinen maalaismaisema liittyy vahvasti maan imagoon, onhan alppiniityillä laiduntava lehmä lähes kansalliseläimen asemassa. Suoramyynti ja matkailupalvelut saavat yhä kekseliäämpiä muotoja.
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
