Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
Suomen suurimpiin lukeutuva maatilojen omistama biokaasulaitos aloitti toimintansa Etelä-Lapin Ranualla viime syksynä. Laitoksen omistajina on 21 seutukunnan maatilaa.
Osakastiloille on toiminnan alkuvaiheessa luvassa parempaa kannattavuutta logistiikan ja lannan tehokkaamman käytön myötä.
– Yhtiön tuotto sijoitetaan aluksi takaisin yhtiöön ja käytetään toiminnan kehittämiseen. Jatkossa tilat saavat tuottoa myös osingoista, Pohjois-Suomen biokaasu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jan-Erik Impiö kertoo.
Impiön mukaan Ranuan biokaasulaitos käsittelee noin 35 000 tonnia syötteitä vuodessa, mutta osakastiloilla syötemassaa on tarjolla 55 000 tonnin verran.
Vaikka syötettä riittää nykyiseen tarpeeseen, yhtiöllä on toistaiseksi avoimet ovet muillekin lähialueen tiloille yhtiöön liittymiseksi.
– Osakasmäärää ei ole lyöty lukkoon, Impiö toteaa.
Yhtiöllä on investointiohjelma lähivuosiksi, ja toimintaa on tarkoitus laajentaa nykyisestä. Yhtiön tontille on piirretty varaus yhdelle uudelle biokaasureaktorille.
– Tarkoituksena on vastata mahdolliseen kysynnän kasvuun nostamalla tuotantokapasiteettia. Kaasuntuotannon määrä vastaa aluksi noin 1,5 miljoonaa litraa dieseliä. Biokaasun yksikköhinta vastaa yhden diesellitran hintaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viljelyssä hyödynnettävä hevosenlanta kannattaa käsitellä asianmukaisesti kompostoimalla. Toinen vaihtoehto on lannan hygienisointi ja tuotteistaminen myyntiin, mikä vaatii laitoshyväksynnän. Mikkeliläinen talli hygienisoi hevoslannasta itselleen kuiviketta ja myytävää kierrätyslannoitetta.
Parin viikon apevaunukäsittely parantaa hevosenlannan ominaisuuksia. Samalla massaan voi sekoittaa esimerkiksi pilaantuneita pyöröpaaleja. Hevostila Hurmalle hankittiin pilottikokeilun jälkeen oma vaunu.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Kun Robert Harmoinen tutkii Valiolla ilmastotoimien päästövaikutuksia maitotiloilla, hän kokee olevansa yhä ikään kuin kotitilalla töissä. "Tilat omistavat Valion. Se mitä nykyään teen, vaikuttaa välillisesti myös kotitilaani."
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
