Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Erityisesti täyssähköiset pienkuormaajat ovat monissa tapauksissa vastaus maatilojen konetarpeeseen, sillä tiloilla pienkuormaajan käyttö on monipuolista. Niitä voidaan hyödyntää karjatalousrakennuksissa rehun jakamisesta syväkuivikeparsien täyttöön sekä muihin maatalouden nosto- ja siirtotöihin.
Sähkömoottorilla varustetut pienkuormaajat eivät tuota lainkaan pakokaasuja eivätkä juurikaan ääntä, mikä tekee niistä erityisen sopivia sisätiloissa ja eläinten parissa työskentelyyn. Molemmat seikat vaikuttavat laajasti myös työntekijöiden työhyvinvointiin.
– Hiljaisuus, päästöttömyys, pienemmät huoltokustannukset ja käyttökulut, YSAO:n opettaja Joni Aisla listaa etuja.
– Sähkökäyttöisissä kuormaajissa on vähemmän huoltokohteita ja liikkuvia osia. Karkeasti voidaan todeta sähkön maksavan vain noin neljänneksen verrattuna vastaavan dieselkäyttöisen koneen polttoainekuluihin.
Tulevaisuuden maatila -hankkeen TKI-asiantuntija Heidi Seppänen YSAO:lta teki vertailulaskelman hankkeessa hankitusta sähkökäyttöisestä pienkuormaajasta:
– Jos kuormaajaa käytetään vuodessa kaksi tuntia päivässä, sen vuosittainen sähkönkulutus on noin 4 700 kWh, joka maksaa 14,5 snt/kWh sähkön keskihinnalla noin 690 euroa. Vastaavan dieselkäyttöisen pienkuormaajan vuosittaiset polttoainekustannukset ovat puolestaan noin 2 650 euroa, kun polttoaineen kulutus on 2,6 litraa tunnissa ja maatalousdieselin keskihinta on esimerkiksi 1,40 €/litra.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…
Nupoutus on vasikalle koettelemus, johon liittyy monenlaista elimistön kuormitusta ja voimakasta kipua. Siksi sekä vasikan terveydentilalla että kivunlievityksellä ja jälkihoidolla on suuri merkitys.
Hyvä kivunlievitys, oikeat työskentelytavat ja huolellinen jälkihoito auttavat vasikkaa toipumaan nupoutuksesta mahdollisimman hyvin.
Maitotilallisen arjessa jalostus on yksi mielenkiintoisimmista työn osa-alueista. Se on päättymätön tie, joka vie tutkijansa mukanaan myös jatkuvasti uusille sivupoluille ja tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia. Kun opiskeluaikana kysyttiin tulevaa työpaikkaa, vastasin aina, että jalostussuunnittelija. Luinhan jo lapsena uusimmat käyttölistat kannesta kanteen ja vertailin sonnien ominaisuuksia. Kotitilan lehmien suvut muistin tietysti ulkoa. Mäntylän Rakuuna oli nuoruuteni huippusonni,…
Karjanjalostuksessa on ehtinyt tapahtua valtavasti viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Nyt jalostuksessa huomioidaan useita tuotannon talouteen ja lehmien kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.
Peltoniemen tilalla Kiuruvedellä kehitetään eläinainesta ajatuksella kohti laadukasta, kevätpoikivaa, puhdasrotuista simmental-karjaa.
