Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Erityisesti täyssähköiset pienkuormaajat ovat monissa tapauksissa vastaus maatilojen konetarpeeseen, sillä tiloilla pienkuormaajan käyttö on monipuolista. Niitä voidaan hyödyntää karjatalousrakennuksissa rehun jakamisesta syväkuivikeparsien täyttöön sekä muihin maatalouden nosto- ja siirtotöihin.
Sähkömoottorilla varustetut pienkuormaajat eivät tuota lainkaan pakokaasuja eivätkä juurikaan ääntä, mikä tekee niistä erityisen sopivia sisätiloissa ja eläinten parissa työskentelyyn. Molemmat seikat vaikuttavat laajasti myös työntekijöiden työhyvinvointiin.
– Hiljaisuus, päästöttömyys, pienemmät huoltokustannukset ja käyttökulut, YSAO:n opettaja Joni Aisla listaa etuja.
– Sähkökäyttöisissä kuormaajissa on vähemmän huoltokohteita ja liikkuvia osia. Karkeasti voidaan todeta sähkön maksavan vain noin neljänneksen verrattuna vastaavan dieselkäyttöisen koneen polttoainekuluihin.
Tulevaisuuden maatila -hankkeen TKI-asiantuntija Heidi Seppänen YSAO:lta teki vertailulaskelman hankkeessa hankitusta sähkökäyttöisestä pienkuormaajasta:
– Jos kuormaajaa käytetään vuodessa kaksi tuntia päivässä, sen vuosittainen sähkönkulutus on noin 4 700 kWh, joka maksaa 14,5 snt/kWh sähkön keskihinnalla noin 690 euroa. Vastaavan dieselkäyttöisen pienkuormaajan vuosittaiset polttoainekustannukset ovat puolestaan noin 2 650 euroa, kun polttoaineen kulutus on 2,6 litraa tunnissa ja maatalousdieselin keskihinta on esimerkiksi 1,40 €/litra.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
Lehmänkellojen iloinen kilke toivottaa vieraan tervetulleeksi Markku Poikelispään tilalle Kurun Itä-Aureeseen. Kellokaulojen seasta löytyy myös itse isäntä, joka on juuri päästänyt karjansa päivittäiselle ulkoiluhetkelleen.
