Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Erityisesti täyssähköiset pienkuormaajat ovat monissa tapauksissa vastaus maatilojen konetarpeeseen, sillä tiloilla pienkuormaajan käyttö on monipuolista. Niitä voidaan hyödyntää karjatalousrakennuksissa rehun jakamisesta syväkuivikeparsien täyttöön sekä muihin maatalouden nosto- ja siirtotöihin.
Sähkömoottorilla varustetut pienkuormaajat eivät tuota lainkaan pakokaasuja eivätkä juurikaan ääntä, mikä tekee niistä erityisen sopivia sisätiloissa ja eläinten parissa työskentelyyn. Molemmat seikat vaikuttavat laajasti myös työntekijöiden työhyvinvointiin.
– Hiljaisuus, päästöttömyys, pienemmät huoltokustannukset ja käyttökulut, YSAO:n opettaja Joni Aisla listaa etuja.
– Sähkökäyttöisissä kuormaajissa on vähemmän huoltokohteita ja liikkuvia osia. Karkeasti voidaan todeta sähkön maksavan vain noin neljänneksen verrattuna vastaavan dieselkäyttöisen koneen polttoainekuluihin.
Tulevaisuuden maatila -hankkeen TKI-asiantuntija Heidi Seppänen YSAO:lta teki vertailulaskelman hankkeessa hankitusta sähkökäyttöisestä pienkuormaajasta:
– Jos kuormaajaa käytetään vuodessa kaksi tuntia päivässä, sen vuosittainen sähkönkulutus on noin 4 700 kWh, joka maksaa 14,5 snt/kWh sähkön keskihinnalla noin 690 euroa. Vastaavan dieselkäyttöisen pienkuormaajan vuosittaiset polttoainekustannukset ovat puolestaan noin 2 650 euroa, kun polttoaineen kulutus on 2,6 litraa tunnissa ja maatalousdieselin keskihinta on esimerkiksi 1,40 €/litra.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Kolmas kerta toden sanoi. Näin tiivistää Lasse Salmela vuosien työn, jonka tuloksena vanha parsinavetta sai remontin ja laajennuksen siivittämänä uuden elämän robottipihattona. Lopullinen versio ei syntynyt yhdellä päätöksellä tai edes yhdellä yrityksellä, vaan useiden vaiheiden ja muutosten kautta. Salmelan tilalla läpikäyty uudistustyö ei ole poikkeus. Monella tilalla kehittäminen etenee portaittain, joskus mutkien kautta eikä aina
Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Lantakaasut ovat uusvanha terveysriski eläinsuojissa eikä riski ole kadonnut uusienkaan rakennusten myötä. Korkeita kaasupitoisuuksia on mitattu varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, mutta myös navetoissa.
Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
