Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Erityisesti täyssähköiset pienkuormaajat ovat monissa tapauksissa vastaus maatilojen konetarpeeseen, sillä tiloilla pienkuormaajan käyttö on monipuolista. Niitä voidaan hyödyntää karjatalousrakennuksissa rehun jakamisesta syväkuivikeparsien täyttöön sekä muihin maatalouden nosto- ja siirtotöihin.
Sähkömoottorilla varustetut pienkuormaajat eivät tuota lainkaan pakokaasuja eivätkä juurikaan ääntä, mikä tekee niistä erityisen sopivia sisätiloissa ja eläinten parissa työskentelyyn. Molemmat seikat vaikuttavat laajasti myös työntekijöiden työhyvinvointiin.
– Hiljaisuus, päästöttömyys, pienemmät huoltokustannukset ja käyttökulut, YSAO:n opettaja Joni Aisla listaa etuja.
– Sähkökäyttöisissä kuormaajissa on vähemmän huoltokohteita ja liikkuvia osia. Karkeasti voidaan todeta sähkön maksavan vain noin neljänneksen verrattuna vastaavan dieselkäyttöisen koneen polttoainekuluihin.
Tulevaisuuden maatila -hankkeen TKI-asiantuntija Heidi Seppänen YSAO:lta teki vertailulaskelman hankkeessa hankitusta sähkökäyttöisestä pienkuormaajasta:
– Jos kuormaajaa käytetään vuodessa kaksi tuntia päivässä, sen vuosittainen sähkönkulutus on noin 4 700 kWh, joka maksaa 14,5 snt/kWh sähkön keskihinnalla noin 690 euroa. Vastaavan dieselkäyttöisen pienkuormaajan vuosittaiset polttoainekustannukset ovat puolestaan noin 2 650 euroa, kun polttoaineen kulutus on 2,6 litraa tunnissa ja maatalousdieselin keskihinta on esimerkiksi 1,40 €/litra.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Rehumaissi kasvaa hyvin suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Suomea. Maissilla on monia hyviä ominaisuuksia lypsy- ja lihakarjan ruokinnassa ja sen viljelyalaa voisikin kasvattaa.
Tytöt ryhmittyvät aidan viereen. Mölinä on merkki siitä, että jotain tapahtuu. Ojanperän tilan yrittäjä Heta Ojanperä vaihtoi tilan tuotantosuunnan kasvinviljelystä emolehmiin ja kasvattaa nyt raamikkaita emolehmiä jalostaen eläimiä terveys ja luonne edellä.
Mitä kaikkea maatalousyrittäjän pitää osata? Ainakin oman tuotantosuuntansa työt, voisi ensimmäisenä ajatella. Käytännössä työnkuva ulottuu paljon pidemmälle. Maatilalla tekijöitä on usein vähän, mutta erilaisia tehtäviä paljon, joten yhden ja saman yrittäjän on taivuttava moneen. Työn mukana joutuu välillä vaihtamaan myös omaa rooliaan ja tapaa ajatella. Selvä muutos tapahtuu esimerkiksi silloin, kun tuotannosta siirrytään myyntiin. Tuottajan…
Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
