Kun lähes kaikki syksyn konenäyttelyt on peruttu, tietoa etsitään nyt messuhallien sijaan netistä, lehdistä, pienemmistä kutsutapahtumista ja muilta käyttäjiltä. Konetta hankkivalle näyttelyiden peruuntuminen voi avata myös harvinaisia ostomahdollisuuksia.
Syksyn konenäyttelyreissu on monelle maatalousyrittäjälle perinne.
”Messuilla on roolinsa koneinvestoinneissa. Ainakin itse lähden aina messuille sillä ajatuksella, että kyseessä on työreissu. Minulla on mukana lista asioista, joihin pitää perehtyä. Aika moni koneinvestointi ajoittuu tämän takia syksyyn. Messuilta saa tietoa ja tarjouksia”, summaa Ylivieskassa yhdessä vaimonsa Sarin kanssa 160 lehmän lypsykarjatilaa pyörittävä maatalousyrittäjä Marko Sorvisto.
Sorvisto kehuu konekauppiaita. Konehankintaa suunnittelevalle kyllä löytyy mahdollisuus nähdä kone kädestä pitäen. Messujen ja näyttelyiden valtti on maatalousyrittäjän mukaan kuitenkin ajankäytön tehokkuus: koneita on helppo verrata saman päivän aikana ja tarvittaessa vaikka kävellä takaisin jo tutkitun koneen luokse varmistamaan yksityiskohtia.
Ja onhan näyttelyillä kiistatta myös sosiaalinen puolensa. Ne tarjoavat kohtaamisia kesän ja syksyn hektisen työkauden jälkeen.
Tänä syksynä messuhallien ovet pysyvät kuitenkin koronan takia pääsääntöisesti kiinni. Nyt yhteyttä on pidettävä etänä ja tietoa etsittävä muualta.
Valmistajat ja myyjät panostavat digimateriaaliin
Maatalouskonekauppakin on ponnistanut aikoja sitten omaan digiloikkaansa. Poikkeusaika on antanut loikalle kuitenkin voimakkaan myötätuulen. Kun koneita ei pääse vertaamaan näyttelyhallin avaruudessa, täytyy vertailu suorittaa yhä enenevissä määrin bittiavaruudessa – siis netissä.
Hyvä esimerkki konenäyttelyiden korvautumisesta verkkosisällöllä löytyy Valtralta. Traktorivalmistaja lanseerasi elokuun lopussa uuden G-sarjansa – verkossa. Samalla avautui mahdollisuus uuden traktorin varaamiseen nettipalvelusta.
Turun konekeskuksen karjatilojen koneiden tuotepäällikkö Juho Luopa kertoo, että digitaalisuuteen on panostettu viime kuukausina paljon muuallakin kuin traktorivalmistajien tehtailla.
”Traktoreista tuttuja virtuaaliesittelyitä on tulossa lähiaikoina työkoneillekin. Toisaalta esimerkiksi asiakkaille sähköpostitse lähteviin viikkokirjeisiin pyritään keräämään mahdollisimman kattavasti niin teknistä tietoa kuin todellisia toimitusaikojakin.”
Luopa antaa konehankintaa pohtivalle hyvän vinkin: kaikki tieto ei välttämättä löydy julkisesta internetistä, vaan osa esittelyistä, teknisistä tiedoista ja kuvamateriaaleista on käyttäjätunnuksien ja salasanojen takana. Jälleenmyyjiltä kannattaa kysyä, onko harkinnassa olevasta koneesta lisätietoa esimerkiksi mediapankissa tai extranetissä.
Rohkeasti alan Whatsapp-rinkeihin
Tätä juttua varten haastatellut ammattilaiset edustavat maatalouskonekaupan eri toimijoita. Yksi kaikkien puheessa toistuva viesti on, että viljelijät ja maatalousyrittäjät käyttävät nettiä tehokkaasti tiedon löytämiseksi.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton vilja-asiamies Max Schulman seuraa tarkasti myös liikehdintää konekentällä. Hänellä on konetietoa etsiville selkeä viesti: ”Mene rohkeasti alan keskustelu-, Facebook- ja Whatsapp-ryhmiin. Niistä saa hyvin tietoa niin uusista kuin käytetyistä koneista. Ryhmiä on suomalaisia ja kansainvälisiä. Niissä jaetaan paitsi kokemuksia, myös tietoa hinnoista.”
Internet on tärkeä tiedonhankintakanava. Muttei toki ainoa. Marko Sorvisto muistuttaa printtimedian merkityksestä.
”Vaikka painetut aviisit ovat jäämässä koko ajan vähemmälle, ammattilehdistä löytyy luotettavaa tietoa.”
Esimerkiksi teknisten tietojen vertailu onnistuu kootusti Koneviestin julkaisemien teknisten taulukoiden avulla.
Konetapahtumia järjestetään edelleen
Vaikka korona vetikin isolla punakynällä raksin useimpien konenäyttelyiden päälle, ei kaikkia tapahtumia ole peruttu. Konevalmistajat ja -myyjät ovat täyttäneet näyttelyiden peruuntumisten aiheuttamaa tyhjiötä esimerkiksi työnäytöksillä. Taivasalla järjestettävissä tilaisuuksissa on helpompi pitää kiinni turvaväleistä.
”Lähes kaikki tapahtumamme vaativat tällä hetkellä ennakkoilmoittautumisen. Näin tiedämme osallistujamäärän etukäteen ja tarvittaessa ihmisiä voidaan jakaa useampaan ryhmään tai useammalle päivälle”, Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö sanoo.
Sama viesti on Varmolift ja Hakki Pilke -tuotteita valmistavan Maaselän koneen myyntipäälliköllä Veijo Kontrolla.
”Pihatapahtumia on pidetty kutsutilaisuuksina. Näitä on tarkoitus järjestää lisääkin.”
Esittelemättömiä esittelykoneita ostamaan
Konealan toimijoiden mukaan konekauppa törmäsi muiden alojen tapaan maaliskuussa seinään, kun koronarajoitukset julkaistiin. Hiljaiseloa ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Syksyllä tarjouspyyntöjä ja kauppakirjoja on kirjoitettu pitkälti saman verran kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
”Keväällä patoutunutta investontitarvetta on nyt purettu”, Veijo Kontro toteaa.
Maatilojen kone- ja laiteinvestointien maksimipoisto verotuksessa nousi vuoden alussa 25 prosentista 50 prosenttiin.
”Se ei varmaan vielä vaikuta maatilojen konehankintoihin. Investointi on investointi, rahat sen maksamiseen täytyy löytyä jostain. Maataloudessa on kamppailtu pitkään kannattavuuden kanssa, eikä poistoprosentti yksin riitä asiaa muuttamaan”, MTK:n Max Schulman puolestaan pohtii.
Jos rahoitus järjestyy ja konehankinta on ajankohtainen asia, Schulmanilla on mielenkiintoinen idea: ”Nyt kun näyttelyt on peruttu, myyjillä ja valmistajilla on täysin käyttämättömiä esittelykoneita varastoissaan. Ne koneet on tilattu ja valmistettu ennen kuin tieto näyttelyiden perumisesta tuli. Tällaisia koneita kannattaa nyt kysellä, sillä ensi vuodeksi tulee kuitenkin uudet esittelykoneet!”
Käytettyjen koneiden kauppa käy
Ostajat ja myyjät ovat kasvattaneet ruutuaikaansa koronan myötä. Uusien koneiden hankinnan ohella tämä pätee myös käytettyjen markkinaan.
Ilmoitusmäärällä mitattuna Suomen suurimman käytettyjen koneiden myyntikanavan kruunua kantaa Nettikone. Sen liiketoimintapäällikkö Erno Kalalahti kertoo, että sivuston käyttäjämäärä on kasvanut koronan myötä kaikilla mittareilla mitattuna merkittävästi.
”Etäaikana ihmiset ovat aktivoituneet paitsi selailemaan ja ostamaan, myös myymään enemmän. Se on selkeä ajankuva. Myyjille antaisin neuvon: panostakaa kuviin, hyvään esittelytekstiin ja ilmoituksen ylläpitoon”, Nettikoneen myyjä Mikko Näppilä sanoo.
Merta edemmäs konekaupoille
Covid-19 on sulkenut konenäyttelyiden ohella pitkälti myös lentokoneiden ovet. Keski-Eurooppaan tai länsinaapuriin ei heppoisin perustein tule lähdettyä katsomaan käytettyjä traktoreita, leikkuupuimureita tai työkoneita.
Tuontia tapahtuu silti, varsinkin sellaisten koneiden kohdalla, joita on vaikea saada Suomesta käytettyinä. Käytännössä tällaisia ovat varsinkin isot ja varustellut, mutta käyttömääriltään maltilliset koneet.
Max Schulman kehottaa kääntämään katseen maihin, joissa olosuhteet ja käyttötavat ovat samankaltaisia kuin kotimaassa. Esimerkkeinä hän mainitsee Englannin, Baltian maat, Ruotsin, Tanskan ja pohjoisen Keski-Euroopan.
”Esimerkiksi UK:ssa käytetään nostettavaa vetokoukkua, kuten Suomessakin. Keski-Euroopassa traktorissa onkin sitten vetolaite. Englannissa ja vaikkapa Ruotsissa rengastus on suomalaiseen tapaan hieman leveämpää, kun taas Saksassa ja varsinkin Ranskassa käytetään sirkkelinteriä”, Schulman taustoittaa.
Varusteiden päivittäminen konekaupan jälkeen täkäläisiin oloihin sopivaksi vaatii luonnollisesti euroja. Koneiden tuonnissa on kuitenkin myös ongelmia, joihin edes euroilla ei saa ratkaisua.
”Vaikka kone olisi valtamerkkiä Italiassa, se saattaa olla Suomessa täysin tuntematon. Tällaisen koneen varaosia voi olla todella vaikea saada täältä. Pitäytyisinkin merkeissä, jotka ovat Suomessakin tunnettuja”, Schulman sanoo.
Käskyttipä internet-selaintaan sitten suomalaisten tai ulkomaisten käytettyjen koneiden pariin, kannattaa muistaa Mikko Näppilän kaikkeen verkon yli käytävään kauppaan antama kultainen ohje.
”Sopivaa varovaisuutta tarvitaan aina. Pitää erottaa toisistaan hyvä ja liian hyvä tarjous.”