Ohelan tilalla luovuttiin lypsylehmistä, muttei yrittämisestä. Maatilakokonaisuuden ympärille on parhaillaan rakentumassa monialainen kokonaisuus, johon sisältyy niin kotieläimiä, palvelutuotantoa kuin kumppanuusyrityksiäkin.
Ohelanaukee on yrittäjien Mervi ja Miika Säynätmäen tuotemerkki, jonka voi löytää lihapaketin kyljestä. Nimi on osuva, sillä Ohelan tila sijaitsee Korpilahden Tikkalan kylässä – rinnepeltojen ympäröimässä – vehreässä keskisuomalaisessa maisemassa. Jyväskylään on vain puolen tunnin automatka. Se mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palvelujen myynnin. Juuri tästä vahvuudesta Ohelan tilan yrittäjät ovat ottamassa koppia.
Vajaan vuoden verran tilapuodista on myyty lihaa. Lisäksi tarjolla on pienimuotoista majoitus- ja ruokailupalvelua. Samalla mäellä toimii myös kaksi muuta yritystä.
– Kun tuttu koiraharrastaja etsi itselleen paikkaa lampaiden pitoon, hoksasimme, että vasikkala sopii siihen hyvin. Nyt Mirva Rantala kasvattaa siellä lampaita ja järjestää lammaspaimennuskoulutuksia.
Parhaillaan maitohuoneeseen valmistuu Ymis Panimo Oy:n pienpanimo. Ensimmäiset erikoisoluet on jo kehitetty.
Tilaa ja mahdollisuuksia riittää, rajana on vain mielikuvitus.
– Hienointa olisi, jos maatilan ympärille rakentuisi oikea yrityskylä, jossa olisi monenlaista toimintaa, Säynätmäet visioivat.
Uusiin ajatuksiin ja ideoihin he suhtautuvat avoimesti.
– Tärkeintä tässä on, että kaikki toiminnat tukevat ja täydentävät toinen toisiaan.
Maailma muuttuu ja kulutustottumukset sen mukana. Myös maatalousyrittäjyyden pitää uudistua ajan vaatimusten mukana. Ei voi jäädä tekemään asioita niin kuin on aina tehty, Säynätmäet teroittavat.
Vanhaan eläinlääkärin huoneeseen tehtiin tilapuoti. Maitohuoneessa toimii pienpanimo.
Rohkeasti investoiden
Säynätmäen suku on tuottanut Ohelassa maitoa vuosikymmenet. Kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002, Mervi ja Miika aloittivat lypsytyön 19-paikkaisessa parsinavetassa. Maidontuotanto tuntui sopivalta vaihtoehdolta, joten siihen päätettiin satsata rohkeasti. Vuonna 2005 Ohelaan valmistui seutukunnan ensimmäinen lypsyrobottipihatto.
– Teimme hommaa into piukeana, emmekä kaihtaneet isoakaan velanottoa.
Vuosien varrella rakennettiin tilat umpilehmille ja vasikoille. Hiehojen kasvatus ulkoistettiin, jotta pihaton lehmäpaikkoja voitiin lisätä. Lehmäluku kasvoi 130:een ja toinen lypsyrobotti hankittiin.
Arki sujui luontevasti ja avuksi palkattiin työntekijä. Neljä vuotta sitten työntekijä jäi pois.
– Maidontuotannon kannattavuus oli kuitenkin monesta syystä kääntynyt alaspäin eikä uuden työntekijän palkkaamiseen laskettu olevan varaa. Niinpä jatkoimme navetan pyörittämistä kaksin.
Vähitellen työ alkoi maistua puulta ja päivät toistivat itseään. Palo työhön alkoi hiipua ja tuntui, että kaikki elämä pyörii vain lehmien ympärillä. Mikään muukaan ei innostanut.
Oli tultu käännekohtaan. 15 vuotta käytössä ollut navetta laitteineen vaati uusimista. Kaikki olisi pitänyt käydä läpi, niin robotit, mattoruokkijat kuin lantakoneetkin.
– Maidontuotantoon lainarahalla investoimiseen ei ollut halua. Kumpikaan jo aikuistuneista lapsistamme ei tuntenut kiinnostusta jatkaa tilaa entisenlaisena.
– Meille tämä oli tärkeä pohdinnan paikka. Mitä me 46- ja 48-vuotiaina vielä haluaisimme tehdä ja oppia?
Lypsylehmien tilalle tuli lauma simmentalemoja. Lisäksi kasvamassa on iso joukko risteytyssonneja ja -hiehoja suoramyynnin tarpeisiin.
Muutosten vuosi
Tilalla tehdyt kannattavuuslaskelmat osoittivat, että maidontuotannosta saa toimeentulon, mutta investointivaraa ei juuri ole. Se antoi lisävauhtia muutoksen suunnitteluun.
Vuosi sitten keväällä pohdinnoille kirjoitettiin piste, ja Säynätmäet päättivät luopua syksyllä lehmistä. Jo sitä ennen eläinmäärää oli vähennetty ja lehmiä siemennetty enenevässä määrin liharotuisilla.
Vaikka ajatus oli kytenyt pitkään, silti lopullinen päätös tehtiin melko nopeasti. Moni palanen alkoi loksahtaa kohdalleen. Kun selvisi, että hiehot saadaan kaupaksi ja lehmille löytyy hyvä koti, luopumispäätös oli sinetöity.
Syyskuussa 2020 maitoauto kävi viimeisen kerran ja 70 lehmää lähti uuteen kotiin Pohjanmaalle.
– Tuntui hyvältä, että tasokkaat lehmät saivat jatkaa uraansa. Emme kuitenkaan tunteneet haikeutta vaan pelkästään helpotusta.
Navetta-askareet toki jatkuivat, sillä kasvamassa oli iso lauma risteytyshiehoja. Pian Ohelaan muutti ensimmäinen lauma simmental-emolehmiä.
– Halusimme lähteä pienesti liikkeelle, jotta nähdään, miten pärjäämme emojen kanssa. Määrää on tarkoitus vähitellen lisätä.
Pihatossa on isot parret ja avokourut, joten se sopii hyvin emolehmille. Joitakin muutostöitä pihatossa on tehtävä ja pienenettävä eläintilaa.
Tänä kesänä ostettiin pieni lauma ylämaankarjaa maisemanhoitajiksi.
– Nämä kesyt sarvipäät ovat kuin lemmikkejä, emmekä tiedä, raaskiiko niitä lihoiksi laittaa, Säynätmäet aprikoivat.
Tunnelmalliset aitat on sisustettu tyylikkäiksi. Niissä nukutaan hyvin ja sikeästi.
Uusia ideoita
Lomillaan Mervi ja Miika harrastavat omatoimimatkailua ja etsiytyvät mieluusti paikkoihin, joissa turisteja ei ole kasapäin. Koronan vuoksi pariskunta tutustui paremmin koti-Suomeen ja yöpyi monenlaisissa majoituspaikoissa.
Siitä virisi ajatus, että pihapiirin aitoissa voitaisiin tarjota elämyksellistä majoitusta. Säynätmäet siivosivat ja sisustivat yhden aitan, ja sille löytyikin heti kysyntää paimennusleiriläisten taholta. Pian aitta laitettiin varattavaksi Airbnb:n kautta.
– Oli jännittävää, kun ensimmäinen varaus tuli. Kuvittelin, etten enää osaa puhua muuta kuin lehmää. Sekin askarrutti, miten osaan ottaa vieraat vastaan luontevasti. Pelko osoittautui kyllä täysin turhaksi, Mervi paljastaa.
Tällä hetkellä vuokrataan kahta aittaa sekä yhtä puussa olevaa Tentsile-riipputelttaa lammen rannalla. Kolmas aitta on kunnostustyön alla, ja ensi kesäksi tilalle nousee myös luksustelttamajoitusta tarjoava glamping-teltta. Majoitustilojen lisäksi rakennuksessa on kahviaitta ruokailuja varten. Lähes kaikki vieraat ostavat yöpymisen lisäksi Mervin loihtiman aamupalan. Vierailijoiden käytössä on pihasauna oleskeluhuoneineen.
– Aitassa yöpyminen on ollut monelle todellinen elämys, samoin kuin pihasaunan lempeät löylyt. Hiljaisuus, luonto, laiduntavat eläimet ja rauha ovat monelle pääkaupunkiseutulaiselle unohtumaton kokemus.
Se mikä on meille arkista ja tavanomaista, voi jollekin toiselle olla uutta ja ihmeellistä.
– Maaseudulla on kosolti vetovoimatekijöitä, mutta me maalla asujat emme välttämättä osaa niitä nähdä. Maatiloilla pitäisi heittäytyä paljon rohkeammin uuteen ja etsiä vaihtoehtoisia tuotantomuotoja, mieluusti ennen kuin joku ulkopuolinen taho siihen pakottaa, Ohelan väki muistuttaa.
Säynätmäet ovat aina haaveilleet ylämaankarjasta. Enempi nämä ovat lemmikkejä, sanoo Miika Säynätmäki kammatessaan sarvipään otsatukkaa.
Heinätallista juhlatila
Lehmistä luopumisen myötä Säynätmäet ryhtyivät tarkastelemaan nurkkiaan uusin silmin. Kun toisen lapsen valmistujaisiin piti keksiä juhlapaikka, lähdettiin sellaista vauhdilla siivomaan ja kunnostamaan vanhaan heinätalliin.
Sittemmin viihtyisässä rustiikkisessa tilassa on juhlittu jo monet juhlat. Varauksia ja kyselyjä on jo ensi kesälle. Tilaa vuokraavat voivat hoitaa itse tarjoilujen järjestämisen tai vaihtoehtoisesti ostaa ne kokkitaustaiselta Merviltä.
Yhteistyötä tehdään monen tahon kanssa ja ideoidaan erilaisia tapahtumia.
– Heinäkuussa tallin areena korkattiin elävän musiikin tapahtumalla, ja toivomme, että jatkossa näitä saadaan lisää, Miika sanoo.
Heinäsuojaan rakennettiin myös tilava parvi, joka soveltuu monenlaiseen toimintaan. Kesällä parvella pidettiin joogatunteja, ja joogakouluttajan kanssa mietitään tulevia tapahtumia. Parvi pysyy lämpimänä pitkälle syksyyn, joten siitäkään ei tule estettä.
Vanha heinäsuoja muuntui rustiikkiseksi juhlatilaksi siivoamalla ja pienellä remontilla.
Suoramyynti käyntiin
Tilapuoti kunnostettiin pihaton päätyyn entiseen eläinlääkärin huoneeseen. Nyt se on sopimuksen mukaan auki. Sitten kun myyntiin saadaan pienpanimo-olutta seinän takaa, puodille pitää yrittäjien mukaan laatia aukioloajat.
Ohelan tilalla kaikki sonnipojat häritetään, joten lihakaupassa myydään oikeaa häränlihaa. Tässä vaiheessa tarjolla on risteytyseläinten lihaa, mutta jatkossa myös simmentalin pihvilihaa. Eläinmäärä pyritään pitämään jatkossakin sellaisena, että lihat pystytään myymään kaikki itse.
Naudat teurastetaan Jyväskylässä ja leikataan Saarijärvellä.
– Vaikka minulla on ravintolapuolen koulutusta, paljon on ollut opeteltavaa eri lihalajien tunnistamisessa. Olen kokeillut ruuanlaittoa eri ruhonosista, jotta osaan antaa asiakkaille vinkkejä.
Aiemmin maito meni ponnisteluitta meijeriin, nyt tuotteita pitää oikeasti myydä. Oman toiminnan esilletuominen ei ole ihan helppoa. Markkinoinnissa pitää Mervin mielestä olla sopivasti suuna päänä ja samalla nöyrä – ei saa kehua liikaa vaan sopivasti.
– Jotenkin tämä on mennyt kivasti ilman suurempaa mainostamista puskaradion ja somen ansiosta. Hyviä tuotteita on helppo myydä, hän lausahtaa.
Ohelan tila sijaitsee vehreässä ja polveilevassa maisemassa. Valttina on sijainti lähellä Jyväskylää.
Omannäköisellä mallilla
Säynätmäkien mukaan toiminnalle pitää antaa kasvot, oli sitten kyse majoituspalveluista tai lihanmyynnistä.
– Ei anna hyvää kuvaa, jos itse painaa kulahtaneissa haalareissa, kumisaappaat jalassa ja tukka takkupallona. Ennen muuta palvelun pitää olla priimaa, yksilöllistä ja aitoa, rentoutta unohtamatta. Tästä olemme saaneet erinomaista palautetta, he kertovat.
Tässä vaiheessa ei haaveilla isosta emokarjasta, vaan edetään pienin askelin eteenpäin.
Yrittäjät haluavat pitää majoitustoiminnan sellaisena, että he pystyvät hoitamaan sen itse ja olemaan kiireettömästi asiakkaita varten.
– Nykykoossa se on enemmän harrastus- kuin yritystoimintaa, mutta meille on tärkeintä, että työ tuntuu mukavalta. Tästä on hyvä jatkaa palvelujen kehittämistä, Mervi ja Miika painottavat.
Ohelassa pellot siirrettiin luomuun kaksi vuotta sitten. Nyt pellot ovat nurmella, mutta myös kasvinviljelyä ajatellaan uudelleen.
– Olisihan se hienoa, jos meidän pelloilla kasvavasta luomumallasohrasta pantaisiin olutta ja omista omenoista tehtäisiin siideriä.
Idearikkaat Miika ja Mervi ovat aina olleet oman tiensä kulkijoita, eikä neuvoja ole muualta juuri pyydelty.
– Kukaan muu ei voi tietää, mikä on meille hyväksi.
Aiemmin kaikki munat olivat samassa korissa. Nyt toimeentulo muodostuu pienistä puroista.
– Olemme vielä kaikesta muutoksesta pyörryksissä, mutta aika näyttää mitä vielä keksimme. Haaveissa siintää muun muassa kokous- ja saunatilojen sekä keittiön rakentaminen kestityksiä varten. Joka tapauksessa kaikessa tähdätään siihen, että kotitila antaa vastakin elannon eikä kummankaan tarvitse lähteä vieraalle töihin.
Ohelan tila
JYVÄSKYLÄ● Yrittäjät: Mervi ja Miika Säynätmäki.
● Toiminta: Siirtyi maidontuotannosta
emolehmiin ja aloitti lihan suoramyynnin
Ohelanaukee-tuotemerkillä.
● Kehittää monialaista yritys- ja tapahtumatoimintaa.
● Vuokraa tiloja juhlakäyttöön, tarjoaa
majoitus- ja ruokapalveluja.
● Tavoitteena kehittää maatilakokonaisuuden
ympärille yrityskylä.
