Oman metsän tukkien rahti­sahaus muuttui kannattavaksi, kun kaupallisen kappale­tavaran hinta ponkaisi pilviin.

Vähittäiskaupasta saatavan mitallistetun kappaletavaran hintojen rajun nousun jälkeen oman metsän tukkien sahaamisesta on tullut kannattavaa. Kappaletavaran hinnat ponnahtivat nousukiitoon Yhdysvaltojen kasvaneen kysynnän ja koronan käynnistämän rakentamis- ja remontoimisbuumin takia.

Viimeisin hintaharppaus nähtiin Venäjälle Ukrainan hyökkäyssodan takia määrättyjen pakotteiden myötä viime huhtikuussa, jolloin hinnat ottivat peräti 30–50 prosentin kerta­loikan. Tämä riitti seisauttamaan monet rakennus­hankkeet

– Ei tullut kysymykseenkään, että olisin ostanut puutavaraa keväällä. Kiintokuutiometri eli 200 juoksumetriä kakkosnelosta maksoi tuhat euroa, joten yhden juoksumetrin hinta oli peräti viisi euroa, metsätilan isäntä Mikko Ylitalo Taival­koskelta kertoo.

Ylitalo laskee, että rahtisahatun kakkosnelosen metrihinta on 50 senttiä, joten 200 metrin hintalappu on 100 euroa.

Moninkertainen tuotto

Kappaletavaran markkinaimu ei piristänyt pyöreän puun pystyhintoja, jotka jäivät polkemaan lähes paikoilleen. Kuitenkin oman metsän tukkien rahtisahauttaminen muuttui pitkästä aikaa kannattavaksi.
Nykyhinnoilla rahtisahaus antaa metsänomistajalle 300–400 prosentin tuoton tukkipuun pystykauppaan verrattuna. Sahauksessa yhdestä kiinto­kuutiometristä saadaan noin 0,5 kuutiometriä sahatavaraa

– Vähittäiskaupassa kappaletavaran hinta oli jopa kymmenkertainen aiempaan verrattuna, ja tällä hetkellä se on 3–4-kertainen, hirsirakennus- ja sahayrittäjä Olli Väätäjä Taivalkoskelta kertoo elo-syyskuun taitteessa.

Kappaletavaran kallistuneet hinnat ja Paula-­myrskyn tuulenkaadot näkyivät päätyönään hirsi­rakennuksia valmistavan Väätäjän yrityksessä nopeasti.

– Metsänomistajat rupesivat kyselemään, että olisiko minulla aikaa sahata heidän tukkejaan.

Sahautus kannattaa yhä

Vaikka kappaletavaran markkinahuuma on tasaantunut, ja huippuhinnoista on tultu alaspäin, kannattaa omien tukkien sahauttaminen edelleen hyvin.

– Oman puun sahauttamisesta syntyy yhä jopa satojen eurojen säästö kuutiolle, Väätäjä ja Ylitalo laskevat.
Toissa kesänä Koillismaalla pauhannut Paula-­myrsky kaatoi tukkimetsää Mikko Ylitalon sadan hehtaarin metsätilalta.

– Olli sahasi meille 15–20 kuutiometrin verran lautaa ja lankkua, joista rakennettiin varastohalli. Vain kattotuolit ostettiin, Ylitalo kertoo.

Asuinrakennusten runko­rakenteisiin käytettävän puun pitää olla lujuuslajiteltua ja CE-merkittyä. Jos kyseessä ei ole asuin­rakennus, oman metsän sahatavaran käyttö on sallittua kantaviinkin rakenteisiin.

– Noin 5 000 euroa maksavan kurssin läpäisemällä rahtisahaaja saa oikeuden myydä CE-merkittyä runkopuutavaraa, Väätäjä selvittää.

Hän arvioi, että CE-merkinnän vaatiminen saattaa osaksi pohjautua puunjalostusteollisuuden tavoitteisiin vähentää pienten sahalaitosten tuotteiden määrää markkinoilla.

– Samaa puutavaraa tässä sahattaisiin kurssin jälkeenkin. Kurssi on hinnoiteltu niin kalliiksi, että harva sitä suorittaa.

Mikko Ylitalo seuraa, kun Olli Väätäjä sahaa tuppilautoja kelohongasta. Väätäjän kenttä­sirkkeliä pyörittää kuorma-auton moottori.

Järeät rungot sahalle

Parhaat mäntysahapuut saadaan ajallaan hoidetusta metsästä, joka kasvaa tasaisella kangasmaalla. Ihanteellisia ovat järeät rungot, joiden latva­läpimitta on 20–30 senttimetriä.

– Sahapuita valittaessa kannattaa tarkastella myös oksia, sillä paksut oksat eivät ole toivottavia.

Väätäjän kenttäsirkkeli halkaisee enintään 37 senttimetrin läpimittaisia runkoja, joita löytyy metsistä vielä jonkin verran. Tätä paksummat rungot käsitellään aluksi moottorisahalla.

Ylitalo sahautti järeimmistä tukeista myös pelkkahirsiaihioita, joiden hinta sahattuna ja kuivattuna on hirren koosta riippuen 20–40 euroa juoksumetriltä.

– Niistä joko salvotaan rakennus, tai sitten ne sahataan myöhemmin uudestaan.

Tarkasti tapuliin

Kenttäsirkkelöinnin jälkeen sahatavara on aina kosteaa, joten sen varastoimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sahatavara taapeloidaan eli tapuloidaan ilmavaan paikkaan suojaan auringonpaisteelta ja sateelta.

Tapuli pinotaan vähintään 20 senttimetriä maan yläpuolella olevien pohjalankkujen varaan. Sekä pohjalankkujen että sahatavaran väleihin aseteltavien välirimojen on oltava kuivaa havupuu­tavaraa. Tapulin pohjarakenteissa voi hyödyntää vanhoja rahtilavoja.

Ladonta aloitetaan suurimmista lankuista, jotka ladotaan tarkasti ylekkäin. Tämän tarkoituksena on muodostaa ilmarakoja.

Jotta sahatavara ei taipuisi, ja että ilma kiertäisi sahatavaran ympärillä tehokkaasti, välirimat sijoitetaan samalle kohdalle kuin alemman kerroksen rimat. Valmiit tapulit on syytä painottaa kieroutumisen vähentämiseksi.

Mikäli sahatavaralle ei ole valmista varastokatosta, voi tapulin perustaa myös avomaalle. Tällöin sen ympärille rakennetaan sääsuojaksi lumikuorman kestävä kehikko joko pelti- tai pressukatteella.

Sääsuojaa rakennettaessa kannattaa huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta, jotta arvokas sahatavara kuivuu hyvin eikä homehdu. Kuivatukseen kannattaa varata vähintään puoli vuotta ja se onnistuu parhaiten kevätkaudella.

Oman puun käytön verotus

Metsänomistajan omasta metsästä saadut tukkien, pylväiden, kuitupuun, halkojen, pilkkeiden, hakkeen tai muun metsäenergiapuun, joulukuusten, klapien, aurausviittojen, koristehavujen ynnä muiden myyntitulot ovat metsätalouden pääomatuloa.

Edellä mainittujen tuotteiden jatkojalostuksesta, esimerkiksi tukkien sahaamisesta lankuiksi tai laudoiksi, saadut tulot verotetaan yleensä maatalouden tuloina.

Metsätalouden tuloa on myös oman jatkojalostuksen käyttöön otetun puutavaran arvo.

Puutavaran käyttäminen maatalous­rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käsitellään hiljaisena kuittauksena. Tällöin puutavaran käytöstä ei synny metsätalouden tuloa, mutta rakennuksen hankintahintaan ei myöskään lisätä puutavaran arvoa.

Omasta metsästä otetun puutavaran käytöllä rakentamiseen tai korjaamiseen ei ole poistopohjaa lisäävää vaikutusta.

Oman asunnon tai kesämökin rakentamiseen käytetystä puutavarasta tulee metsätuloa. Puutavaran arvona käytetään kantohintoja eli puun pystyhintaa, johon ei sisälly korjuu- ja kuljetuskustannuksia.

Esimerkiksi rakennuspuiden lahjoittaminen lapselle asuinrakennusta tai kesämökkiä varten on omaa käyttöä, joka on tuloutettava 2C-lomakkeella.

Jaa artikkeli