Luomutiloilla on muutokseen sopeutumisen aika

Ruuantuotantoa koettelevat monet maailman tapahtumat ja luonnonilmiöt tuotantotavasta riippumatta. – Luomumaitotiloilta kysytään nyt kykyä sopeutua markkinoihin ja muuttuvan ilmaston haasteisiin, toteavat Vennan luomu­maitotilan yrittäjät Pirkko ja Jaakko Suominen.

Luomutilojen määrä on laskussa. Tilanne on nurinkurinen, sillä luomussa käytettävät tuotantomenetelmät ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Etenkin alkukesiä vaivaavat kuivuuskaudet ovat yleistyneet, mikä tekee viljelyn yhä haastavammaksi ja näkyy satotasojen laskuna.

– Luomussa noudatettava monipuolinen viljelykierto ja hyvän maanrakenteen vaaliminen ovat keskeisiä keinoja muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa, Suomiset huomauttavat.

Ukrainan sodan myötä tuotantokustannukset, kuten lannoitteiden hinnat, ovat nousseet huimasti ja myös saatavuudessa on epävarmuutta.

– Huoltovarmuudesta on syytä olla huolissaan. Suomalainen ruuantuotanto on täysin riippuvainen Venäjältä ostettavasta lannoitteiden valmistuksessa käytettävästä ammoniakista, Jaakko Suominen muistuttaa.

Luomumaidosta on tällä hetkellä ylitarjontaa. Hintaero tavanomaisesti tuotettuun maitoon verrattuna on kaventunut ja meijereiden maksamat luomulisät miltei poistuneet.

Elinkustannusten kallistuminen näkyy myös kuluttajien ostopäätöksissä, vaikka luomutuotteet eivät kaupan hyllyllä ole merkittävästi tavanomaisesti tuotettuja hintavampia.

Tuotantokustannukset nousevat luomussakin, mutta kannattavuus huononee ja ennen muuta kuivuus leikkaa satotasoja.

– Pudotuspeli on käynnissä. Vallitsevaan markkinatilanteeseen on jollain keinoilla sopeuduttava ja pyrittävä keksimään keinot omien tuotantotapojen trimmaamiseen, Jaakko painottaa.

Turun Paattisilla sijaitsevalla Vennan tilalla tilanne on monia muita valoisampi, sillä maidosta yli puolet menee Jymy-jäätelön valmistukseen.

– Jäätelötehdas on poikiemme Samulin ja Ollin bisnes. Me emme ole siinä mukana muuten kuin raaka-aineen toimittajana. Kun jäätelön valmistus vuonna 2014 aloitettiin, Jymy oli ensimmäinen markkinoille tullut luomujäätelö, Pirkko kertoo.

– Maidon jalostaminen perhepiirissä oli samalla yksi tapa sopeutua maitokiintiöiden poistumisen tuomaan muutokseen, Jaakko lisää.

Luomua kunnianhimoisesti

Suomiset asettuivat Pirkon kotitilalle vuonna 1986. Silloin navetassa oli 12 lehmää ja peltohehtaareita parisenkymmentä. Nuori yrittäjäpari lähti kehittämään tilaa määrätietoisesti. Alkuvuosina Jaakko kävi tilan ulkopuolella töissä. Perheen kasvaessa kypsyi päätös keskittyä tilanpitoon päätoimisesti. Samoihin aikoihin Suomesta tuli EU-maa, mikä tarkoitti myös maataloudelle isoja muutoksia. Oli tehtävä asioita eri tavalla kuin ennen, erilaistuttava. Silloin syntyi päätös siirtyä luomuun, joka on pariskunnalle vahvasti myös arvovalinta.

Ajatus luomusta ehti itää pitkään, Jaakon agronomiopinnoista lähtien. Silloin hän pääsi harjoittelujaksollaan tutustumaan luomutuotantoon alan pioneerien, ypäjäläisten Elvi ja Aaro Rajalan tilalla. Nuori agronomi vaikuttui tuotantotavasta, jossa maata viljellään luontoa kunnioittaen ja eläimet voivat toteuttaa lajinmukaista käytöstään.

Luomumaidolle oli kasvava kysyntä, joten nähtiin järkeväksi suuntautua maidontuotantoon. Tilalle rakennettiin kylmäpihatto 50 lehmälle, maata vuokrattiin lisää sekä opiskeltiin tuotantotapaa teoriassa ja käytännössä. Vuonna 2006 valmistui uusi 140 lehmän ja kahden robotin pihatto.

– Tuotantotilojen ohella olemme panostaneet merkittäviä summia maanparannukseen, kalkitukseen ja vesitalouden parantamiseen. Työ on opettanut tekijöitään, ja satotasot sekä maitomäärät ovat kasvaneet. Epäonnistumisiakin on kohdattu. Luomu ei ole helppo laji, muutenhan sitä tekisivät kaikki, Jaakko huomauttaa.

Suomiset ovat lisäksi investoineet kotimaiseen energiaan ja kaikenpuoliseen omavaraisuuteen. Tilat lämmitetään ja viljat kuivataan hakelämmöllä.

Turun seudulle on viime vuosina valmistunut suuria, uusiutuvaa polttoainetta käyttäviä voimalaitoksia, mikä on osaltaan nostanut hakkeen kysyntää ja hintaa. Isännän tekemien laskelmien mukaan hakelämmitys on edelleen kolmanneksen öljylämmitystä edukkaampaa, vaikka metsää ei ole omasta takaa.

– Meillä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän fossiilisia polttoaineita, ja tätä tavoitetta tukee myös kotimaisen bioener­gian suosiminen.

Pari vuotta sitten hankittiin 108 paneelin, nimellistuotoltaan 40 kWp:n aurinkovoimala.

– Tällä pystytään kattamaan merkittävä osa kesäaikaisesta sähkönkulutuksesta. Ylipäätään aurinkosähkö sopii karjatilalle erinomaisesti, sillä sähköä kuluu kesällä paljon ilmanvaihtoon maidon jäähdyttämisen ohella, isäntä sanoo.

Laaturehu lähtökohtana

– Luomumaitotilan tukijalka on laadukas säilörehu. Se on tärkein valkuaisen lähde ja sillä niitä litroja tuotetaan, isäntä tähdentää.

Säilörehu ja sen riittävyys ovat myös luomutuotannon kriittisimpiä tekijöitä. Heikkojen satovuosien vuoksi nurmialaa on ollut viime vuosina pakko lisätä ja kasvattaa myös omaa varastotilaa huonojen vuosien varalta.

– Nurmiseoksia olemme myös kaiken aikaa monipuolistaneet, jotta ne kestäisivät paremmin kesän kuivuutta ja kuumuutta. Etenkin nurmen osalta pyritään omavaraisuuteen, emäntä sanoo.

Kaikki rehu saadaan läheltä, joten sen alkuperä ja tuotantotapa tiedetään.

– Meillä on tiivis ja toimiva luomu­tilo­jen verkosto, jolla osaltaan varmistetaan rehujen riittävyys vähintään vuodeksi eteenpäin. Yhteistyötiloille haluammekin antaa isot kiitokset.

Vennan tilalla ostokomponentteja ovat vain suola ja kivennäiset, valkuaisrehukin tehdään itse tilan omassa rypsipuristamossa. Rypsirouhe menee lehmille ja öljy poikien isännöimälle luomukanatilalle.

Tilamittakaavan rypsipuristamoita on Suomessa vain muutamia. Laitoksena se on Jaakon mukaan melko yksinkertainen, mutta toiminta edellyttää melkoista lupabyrokratiaa, sillä puristamo luetaan rehutehtaaksi, jota myös tarkastetaan valvonnoissa säännöllisesti.

– Valvonta on osa luomutuotantoa ja se pitää hyväksyä. Meillä kaikki on mennyt fiksusti ja asiallisesti. Jos on tullut huomautuksia, ne ovat olleet aiheellisia.

Julkisuudessa maalataan ajoittain kauhu­kuvia luomuvalvonnoista. Suomiset tulkitsevat, että kyse ei ole mielivallasta, vaan siitä, että toimiala on todella ahtaalla ja ihmiset on vedetty aivan piippuun. Kun työtä on helkutisti joka päivä ja kannattavuus heikko, silloin kiukkukynnyskin on matala.

– Luomussa kirjattavaa ja muistettavaa on paljon, mutta eivät vaatimukset ylivoimaisia ole. Kun kirjaukset tekee järjestelmällisesti ja liki reaaliaikaisesti, homma toimii, Pirkko neuvoo.

Pirkko ja Jaakko Suominen alkavat olla työuransa loppupuolella. Viimeisenä isona investointinaan he päättivät rakentaa tilalle uuden, pelletillä lämpiävän kuivurin. Valitettavasti sen toteutuminen viivästyi ja rakennuskustannusten nousun vuoksi kuivaamo tuli maksamaan rutkasti ennakoitua enemmän. Paattinen on osa Turkua, eikä rakennuslupia saa yhtä pikaisesti kuin pikku­kunnissa. Kuivurin rakennus­lupaakin jouduttiin odottamaan peräti kaksi vuotta, vaikkei siitä kukaan valittanut.

– Kun me aloitimme yrittäjinä, tilalla oli uusi kuivuri. Alkuvuosina teimme paljon rahtikuivausta, ja sillä saatiin osa spv-lainoista maksettua. Enää rahtikuivaukselle ei ole paljoa kysyntää, mutta jatkajilla on ainakin tuotannon välineet kunnossa sitten kun sen aika on.

Venna Oy
PAATTISTEN TORTINMÄKI, TURKU

● Yrittäjät: Pirkko ja Jaakko Suominen.
● Historia: Luomussa vuodesta 1995.
● Tuotanto: Lehmiä noin 140, päärotuna holstein, kolmannes karjasta ayrshirejä. Keskituotos 10 000 kg.
● Viljely: Nurmi pääkasvi, lisäksi rypsiä, hernettä, härkäpapua sekä syys- ja kevätviljoja.
● Energia: Lämpö tilakeskukseen ja kuivuriin tuotetaan kotimaisella hakkeella, sähkö tuotetaan aurinkovoimalla.
● Toiminnan ydin: Yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen.