Kärsämäkisen MäntyMaito Oy:n vuoden 2023 alussa käyttöön otettu navetta suunniteltiin yrittäjien visioiden pohjalta. Kustannukset pysyivät kohtuullisina, kun hankintapäätökset tehtiin nopeasti.
Avara, puhdas, valoisa ja raikas kuvaavat parhaiten Pohjois-Pohjanmaalla, Kärsämäen keskustasta vain muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Mäntysaaren tilan uutta navettaa. Se rakennettiin aiemman, vuonna 2012 valmistuneen navetan jatkeeksi. Samaan 3,3 miljoonan euron investointiin kuuluvat myös uusi vasikkala, kaksi lietesäiliötä ja yksi laakasiilo rehulle.
Investoinnin myötä lypsävien määrä tuplaantui. Tilalla on tuotantosopimus Laaksojen Maitokunnan kanssa. Heille kasvu sopi. Onhan tilan tuotos ja laatu ollut aina erinomainen.
– Tämä on investointi omaan tulevaisuuteen. Vaihtoehtona oli, että jatketaan kahden robotin navetalla, jolloin työtä piisaa, muttei ole varaa työntekijään, tai laajennetaan neljään robottiin ja palkataan työntekijä, nuori isäntä, neljä vuotta MäntyMaito Oy:n toimitusjohtajana ollut Tommi Flankkila sanoo.
Nyt vajaan vuoden toiminnan jälkeen uuden navetan 280 paikkaa alkavat olla täynnä, ja tilalla työskentelee yrityksen muiden osakkaiden, Flankkilan vanhempien sekä puoliso Anu Tegelbergin lisäksi yksi vakituinen työntekijä.
Mäntysaaren tila on ollut Flankkilan suvulla 1900-luvun alusta saakka.
– Saimme aiemmin mahdollisuuden ostaa lisää peltoa, joten lannanlevitysalaakin oli riittävästi ympäristölupaa varten.
Uusi navetta rakennettiin vanhan jatkoksi, etualalla vasikkalarakennus. Investoinnin rahoitus- ja lupaprosesseihin meni aikaa, mutta isot hankintapäätökset ehdittiin tekemään ennen kustannusten rajua nousua.
Uusia ja vanhoja ratkaisuja
Uusi navetta suunniteltiin yrittäjien visioiden pohjalta.
– Entisestä on poimittu hyvin toimineet asiat, kuten makuuparret ja sama lypsyrobottimerkki, hän kertoo.
Uudella puolella on neliöitä 3 900 ja vanhalla 750.
Navetassa on 227 parsipaikkaa ja kolme lypsyrobottia. Yhteensä tiloihin mahtuu 280 lehmää. Lisäksi nuorkarjaa on 250.
Vanhan ja uuden navetan väliin rakennettiin paloseinä, ja vanhan navetan ruokintakäytävä laajennettiin yhtä leveäksi kuin uudessa. Näin ruokinta onnistuu samalla koneella, sillä uudessa navetassa eläimet ovat keskellä ja ruokintakäytävät reunoilla.
Uuden navetan katto kohoaa 12 metriin, leveyttä on 41 metriä ja pituutta 96,4 metriä.
– Ison apevaunun pitää sopia kulkemaan käytävällä. Rehunjaon pitää näillä määrillä olla yksinkertaista. Nyt palkit eivät tule tielle, Flankkila sanoo.
Kattokorkeus, ilmanvaihtohormit ja lämpötilan mukaan automaattisesti alas laskostuvat, neljämetriset verhoseinät pitävät navetan lämpötilan ja ilmanvaihdon ihanteellisena lehmille.
– Lehmähän tykkää viileästä. Meille hoitajillekin tämä on paljon miellyttävämpää. Työnteko vanhassa betonitiilinavetassa oli varsinkin kesäaikaan melko tuskaista, kun ei ollut kunnon ilmanvaihtoa.
Tommi Flankkila halusi laajentaa kahden robotin navetan neljän robotin navetaksi. Vanhan navetan ruokintapöytää levennettiin, jotta se jatkuu saman levyisenä uuden puolen ruokintapöydän kanssa.
Mietittyjä yksityiskohtia
Uudessa navetassa on runsaasti mietittyjä, eläinten luontaista käyttäytymistä tukevia ja hoitajien työtä sujuvoittavia yksityiskohtia. Leveiden ruokintapöytien ja lehmien välissä on lukittavat aidat, makuuparsissa aaltoniskaputket, jotka ohjaavat eläimet makaamaan suoraan parteen. Erilaisilla älyporteilla pystytään ohjaamaan eläinten kulkua. Parsipedeillä on turvekuivike. Poikineet ohjataan lypsyyn omaa väylää pitkin, ja hidasteleville on tila, josta on kulku vain robotin kautta.
Kuusi makuuparsiriviä ja kummankin sivun ruokintapöydät sijaitsevat pitkittäin katon harjan suuntaisesti. Juomapisteet ovat parsirivien päissä. Työntekijöille on poikittaiset kulkuväylät käytävältä toiselle.
– Lehmien kulkusuunta robottiin nähden on pitkittäin. Näin eläimet pystyvät kulkemaan suoraan robotille ja kahdelle roboteista saatiin sama robottimökki. Kolme roboteista on uudella puolella ja kahdella on yhteinen konehuone. Neljäs robotti on vanhalla puolella.
Lannanpoisto hoituu ritiläpalkkiratkaisulla ja slalom-lannanpoistolla. Ritilän päällä ovat kumimatot pehmentämässä. Vastapoikineet ja poikimakarsinat ovat pehkupohjalla. Kuivikkeena on turvetta ja olkea.
– Kuivike ajetaan viikon välein pienkuormaajalla parsien etuosaan, mutta muuten kuivitus hoidetaan käsipelillä, Flankkila sanoo.
Hoitajille rakennettiin sivusiipeen taukohuone, pukuhuone ja suihku. Sivusiivessä on myös tekninen tila.
Robotit on sijoitettu niin, että lehmien kulku lypsylle on sujuvaa. Oikealla asemoinnilla saatiin kaksi lypsyrobottia sijoitettua yhteiseen robottikoppiin.
Omat tilat eri eläinryhmille
Eri eläinryhmille on omat rajatut tilansa. Nuorkarja ja ensikot ovat vanhalla puolella ja yksi robotti on varattu pelkästään hiehoille, joiden lypsylle oppiminen nopeutuu ilman vanhempien lehmien häirintää.
– Pian poikiville ja vastapoikineille on myös omat makuupaikkansa turvepedillä.
Investoinnin tärkeimpänä osana isäntä pitää erillistä vasikkalaa, joka rakennettiin ensin.
Viidellekymmenelle mitoitetussa 444 neliömetrin vasikkalassa vastasyntyneet ovat ensin omassa karsinassaan ja vanhemmat omissa ryhmissään.
– Tutkimme ennen investointia tietoa vasikan kylmäkasvatuksesta, että saisimme vasikoiden hoitoon helpotusta määrien kasvaessa. Kun vasikat ovat nyt kylmässä ja erillään muista eläimistä, esimerkiksi hengitystiesairaudet ovat loppuneet lähes kokonaan.
Rahoitus ja luvat viivyttivät
Kun hanke päätettiin toteuttaa vuonna 2019, suurin haaste oli rahoituksen saaminen. Se saatiin lähes vuoden prosessin jälkeen lopulta vuonna 2020 tutusta paikallisesta pankista. Samoin ELY-keskuksen tukipäätös.
– Tilan historia ja se, että peltopinta-alaa oli saatu lisää, vaikuttivat asiaan, Flankkila sanoo.
Ympäristö- ja rakennuslupien saaminen kesti vajaan vuoden.
– Niissä ei ollut erityisiä haasteita, mutta halvemmalla olisimme päässeet, jos lupa- ja rahoitusprosessit olisivat nopeampia, Flankkila kertoo. Metsäkatoasetuskeskustelu ei säikäyttänyt, koska navetta sijoitettiin vanhan tilakeskuksen reunalle, jossa ei puita kasvanut.
– Kaikki isoimmat hankinnat kilpailutettiin. Lypsyrobotiksi valittiin jo aiemmin käytössä ollut, hyväksi todettu merkki Lely A5. Niitä hankittiin kolme uutta, yksi vanhempi samanmerkkinen robotti jäi, ja vuonna 2007 hankittu robotti meni vaihdossa.
Navetan pohjaratkaisun suunnitteli oululainen 4DBarn Oy räätälöidysti rakennuttajan toiveiden mukaan.
Rakentaminen sujui hyvin, sillä sen hoiti kokenut, tuttu rakennusporukka, jonka vetäjä toimi myös työnjohtajana. Myös rakennusvalvoja oli ennestään tuttu. Tilan vanha isäntä Timo Flankkila oli mukana jo maanrakennustöissä ja istui kaivurissa. Nuori isäntä pystyi keskittymään peltohommiin.
– Isä on kokenut rakentaja, mikä oli iso etu. Me kaikki muut osakkaat olimme myös sisustustöissä mukana.
Uusi kylmävasikkala on vähentänyt huomattavasti hengitysinfektioiden määrää.
Kaikki lähtee pellosta
Uusi navetta on nyt käytännössä täysi, ja isäntä on tiloihin tyytyväinen.
– Hoitajien työ on mielekkäämpää, kun toiminnallisuus on parantunut, vaikka työ itse on sinänsä samaa.
Puolet eläimistä ostettiin ja ne ovat sopeutuneet hyvin. Flankkilan mukaan paljolti uusien tilojen ansiosta, jossa on eläimille ihanteelliset olosuhteet.
Tilan keskituotos 12 000 litraa vuodessa on pysynyt samana koko hankkeen ajan. Nyt tilan tavoitteena on parantaa tuotosta ja tulosta keskittymällä jalostukseen ja ruokintaan.
– Kyllä kaikki lähtee ruokinnasta. Kunnon säilörehulla lehmä lypsää navetassa kuin navetassa. Siksi peltojen on oltava kunnossa ennen investointia navettaan, Flankkila sanoo.
– Vuoden aikana maidon hinta on laskenut ja korot nousseet. Katteen saaminen on haastavaa. Tavoitteena on, että saan tämän maksettua ennen kuin täytän 50. Jos ei mitään kehitä, alkaa näivettymään. Tulevaisuus näyttää, miten navetta alkaa pyörimään.
