Tämä osio tarjoaa artikkeleita, jotka liittyvät eläinten terveyteen, sairaanhoitoon ja hyvinvointiin. Artikkeleista saa tietoa ennaltaehkäisevistä toimista, sairauksien tunnistamisesta sekä käytännöistä, joilla eläinterveyttä ja eläinten hyvinvointia voidaan ylläpitää maatilalla.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Näin arvioit lehmän pötsin terveyttä ja normaalia toimintaa.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten kastroitaville porsaille annetaan paikallispuudutus mahdollisimman kivuttomasti, mutta tehokkaasti kipua lievittäen.
Koskiniemen tila on yksi harvoista suomalaisista kalkkunantuottajista eikä suinkaan suurin. 25 vuoden aikana tilalla on tuotettu kalkkunanlihaa lähes joka vuosi aina enemmän ja enemmän – näin siitäkin huolimatta, ettei kasvatuspaikkoja saati kiitospäiviä ole lisätty.
Juotolta vieroitus on vasikalle koettelemus. Siksi kaikki apu tulee tarpeeseen. Tässä on viisi tärkeää asiaa, jotka auttavat vasikan elimistöä sopeutumaan muutokseen.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
