Vierihoito vapauttaa karjanhoitajan vasikanjuotosta, mutta ei huolenpidosta. Onnistuminen vaatii hyvää karjasilmää.
Maaninkalaisella Kuikkalahden tilalla vasikat ovat olleet vierihoidossa reippaat kaksi vuotta hyvin kokemuksin.
– En tykkää vasikanjuotosta. Siksi. Täysmaitojuotossa on liian monta työvaihetta. Lypsy, jäähdytys, lämmitys, juotto ja pesut, perustelee Markus Rytkönen siirtymistä vasikoiden vierihoitoon.
On vierihoidon takana tosin muutakin. Markus ja Heli Rytköselle on tärkeää, että lehmä saa hoitaa itse vasikkaansa. Lisäksi juottolaitteiden ja vasikkalan uusiminen olisi ollut ajankohtaista, mikä olisi tarkoittanut vähintään 20 000 euron investointia.
Juottotyön loppuminen, vasikoiden hyvinvointi ja leikki ovat tuoneet hyvää mieltä myös yrittäjien arkeen.
– Kaikille tämä ei varmasti sovi, eikä alku meilläkään ollut helppo. Aloittaminen on vaatinut paljon pohdintaa, kun entisen kaltaisia selkeitä rutiineja ei vasikanhoidossa nyt ole. Kaikki on omien ja työntekijöiden silmien varassa, Rytkönen sanoo.
Vierihoito oli kiinnostanut Markus Rytköstä jo pidempään, mutta loppusysäys tuli seminaarissa, jossa muutama tila esitteli vierihoitokäytäntöjään. Sen jälkeen Rytkönen laski, miten pihatossa järjestyy 10 neliötä lehmä-vasikkaparia kohti sekä minne vasikkapiilot ovat rakennettavissa.
Kuikkalahden 240 lehmän karjassa vierihoidossa ovat uudistukseen jäävät lehmävasikat. Kaikkien vasikoiden vierihoito vaatisi vastapoikineiden ja vasikoiden hajauttamista kaikkiin kolmeen lypsyryhmään. Sonnivasikat ja risteytysvasikat ovat emiensä kanssa viikon ja sen jälkeen juotolla ennen välitystä noin kaksiviikkoisina terneinä.
– Vasikkatiheys on vierihoidossa näin pienempi, mikä vähentää tautipainetta. Osansa ternivasikoiden juotossa on myös lihatalojen toiveella.
Lehmät poikivat väljässä runsaalla oljella kuivitetussa poikimakarsinassa, jossa ne saavat olla noin viikon poikimisen jälkeen. Ne käytetään lypsyllä kerran päivässä, jotta maito riittää vasikalle.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Kuivikkeet ja niiden käsittely voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä navetassa työskenteleville ihmisille. Altistumista on mahdollista vähentää monin tavoin.
Suomalaiskeksintö pienentää nautojen ympäristöpäästöjä poistamalla metaania navettailmasta. Ensimmäiset asiakastoimitukset ovat käynnistymässä.
Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Kolmas kerta toden sanoi. Näin tiivistää Lasse Salmela vuosien työn, jonka tuloksena vanha parsinavetta sai remontin ja laajennuksen siivittämänä uuden elämän robottipihattona. Lopullinen versio ei syntynyt yhdellä päätöksellä tai edes yhdellä yrityksellä, vaan useiden vaiheiden ja muutosten kautta. Salmelan tilalla läpikäyty uudistustyö ei ole poikkeus. Monella tilalla kehittäminen etenee portaittain, joskus mutkien kautta eikä aina
Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
