Pälvisilsatartuntaa ei tarvitse hävetä. Tauti voi tulla tilalle useaa eri kautta eikä sen reitti useinkaan selviä. Mitä nopeammin rokotukset saadaan aloitettua, sitä vähemmän pälvisilsaitiöitä ehtii navettaan levitä. ETT osallistuu rokotuskustannuksiin.
Pälvisilsatartunnasta tai sen epäilystä tulisi ilmoittaa heti eläinlääkärille ja kaikille tilan kanssa tekemisissä oleville tahoille.
– Eläinlääkäri tekee merkinnän Nasevaan. Tartunta aiheuttaa muutoksia muun muassa eläinliikenteeseen, seminologien ja eläinlääkärien reittisuunnitteluun, kertoo asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen.
Tartunta todetaan yleensä oireiden perusteella, laboratoriotesti ei ole välttämätön oireiden ollessa selkeät. Pälvisilsa on sienitauti, jonka itämisaika on kolmesta viikosta yli kahteen kuukauteen.
– Itiöt voivat säilyä hyvinkin pitkään jossain nurkassa ja tarttua eläimiin vasta myöhemmin. Tartuntareitti on usein hankala selvittää eikä tartuntaa tarvitse häpeillä tai piilotella, Pirkkalainen painottaa.
Missä on pölyä, on myös pälvisilsaitiöitä.
Pirkkalainen toivoo kaikkien tartunnan saaneiden emo- ja lypsykarjatilojen aloittavan saneerauksen. Muuten tila on taudin osalta jatkuva riski.
– Tavoitteena on pysäyttää pälvisilsan leviäminen sekä varmistaa, ettei eloeläimiä myyvillä tiloilla ole todettavissa pälvisilsaa. Zoonoosina se voi tarttua myös ihmiseen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Näin arvioit lehmän pötsin terveyttä ja normaalia toimintaa.
Naudat pitävät rutiineista ja tekevät asioita mielellään yhtä aikaa muun lauman kanssa. Jotain on vialla, jos yksilön käytös poikkeaa muista tai rehu ei maistu. Osassa 2 paneudutaan ketoosien ja rasvamaksan hoitoon.
Luomutilojen apilanurmista haetaan ratkaisua valkuaisrehun heikkoon saatavuuteen, joka jarruttaa luomusianlihantuotannon kasvua.
Meidän karjassamme on vuosien mittaan ollut taipumusta lehmien lihomiselle laidunkaudella, mikä sitten on johtanut tarpeeseen saada painoa laskemaan syksyllä vieroituksen jälkeen. Ikävä kierre, joka ei tunnu löytävän loppuaan. Puntarilla on siis syksyn ja kevään punnituksissa ollut jopa sadan kilon painon heittoja. Vuosi sitten lehmien sisälle otossa oli vaaka taas lehmien kohdalla tallentanut melkoisen määrän lisäkiloja,…
Länsiharjun tilalla ei uskota oikoteihin. Kahdessa vuosikymmenessä on rakennettu uutta lähes joka vuosi, lisätty karjaa, kehitetty työyhteisöä ja johtamistaitoja – sekä opittu kantapään kautta, miten vakava ruokintakriisi voidaan taltuttaa.
Pikkuvasikkaripuli uhkaa vasikan terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja tulevaa tuotosta, sekä altistaa hengitystietulehduksille. Ripulin ehkäisy on tärkeää. Vaikeassa tilanteessa voidaan ottaa muiden keinojen avuksi emille annettavat rokotukset.
Tilan tiineiden hiehojen ja lehmien rokottaminen pikkuvasikkaripulia vastaan on suuri työ ja kustannus. Siksi on tärkeää varmistaa, että rokottamisesta saadaan mahdollisimman suuri apu karjan arkeen.
