Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
Yhä useammalla suomalaisella maitotilalla lehmillä on mahdollisuus imettää vasikkaansa lypsykaudella. Myös imettäjälehmien apu vasikoiden hoidossa on yleistynyt. Onnistuneen vierihoidon toteuttamiseen on lukuisia eri tapoja, joista valitaan kunkin karjan olosuhteisiin sekä eläimille että hoitajille sopivin.
Erilaisia vierihoitotapoja ja imettäjälehmien panosta vasikoiden hoidossa voidaan myös yhdistellä juuri omalle tilalle parhaiten sopivaksi kokonaisuudeksi.
Oman emän vierihoidossa tai imettäjälehmän hoivassa vasikan on useimmiten hyvä kasvaa. Myös lehmille vierihoito antaa paljon mahdollisuuksia kokea mukavia tunteita ja toteuttaa sisäsyntyistä tarvettaan hoitaa vasikkaa.
Vierihoitavan emän tai imettäjälehmän elämään liittyy mukavien asioiden lisäksi kuitenkin myös haasteita. Erityisesti poikiminen ja imetyksen alkaminen, ensimmäiset lypsyt imetyksen rinnalla, pienen vasikan hoitaminen sekä ero vasikasta voivat olla lehmille vaikeita.
Pysyäkseen terveenä imettävät lehmät tarvitsevat puhtaan ympäristön. Olosuhteiden on muutenkin sovelluttava vasikoiden ja lehmien yhteiseloon. Hoitajalta vaaditaan hyvää karjasilmää ja halua tehdä havaintoja eläinten voinnista ja kokemuksista. Etenkin jos vierihoito on hoitajalle uusi toimintatapa, tarvitaan paljon joustavuutta ja kärsivällisyyttä sekä halua oppia uusia asioita.
Emä leimautuu vasikkaansa heti sen syntyessä. Vasikalla leimautuminen emään taas kestää pidempään. Suurin osa lehmistä haluaa siksi poikia hieman muusta laumasta erillään, jotta vasikka varmasti leimautuu ihan ensiksi omaan emäänsä.
Emä nuolee vastasyntynyttä vasikkaansa paljon sekä ääntelee sille. Näin parivaljakko tunnistaa jatkossa toisensa tuoksun ja äänen perusteella.
Rauhallinen ja häiriötön ympäristö mieluiten puhtaassa poikimakarsinassa takaa parhaiten molemminpuolisen leimautumisen onnistumisen. Vahva side varmistaa, että vasikka saa emältään riittävästi maitoa ja hoivaa myös sitten, kun pari siirtyy suurempaan ryhmään. Imetys vahvistaa emän ja vasikan välistä tiivistä sidettä, mutta ei ole sen edellytys.
Lisäksi vahvat siteet emien ja vasikoiden välillä vähentävät laumassa vasikoiden yrityksiä imeä muita lehmiä. Tämä ehkäisee myös utaretulehdusbakteerien leviämistä edistäen lehmien terveyttä.
Oma rauha ensimmäisinä vuorokausina on tarpeen myös siksi, että ihan pieni vasikka imee emäänsä muutaman tunnin välein. Imemiskertoja on noin 6–9 ja yhteensä emä imettää 45–50 minuuttia päivässä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
