Tämä osio keskittyy metsänhoitoon, metsätalouden käytäntöihin ja metsänomistamiseen liittyviin aiheisiin. Artikkeleista saa kattavaa tietoa metsän ylläpidosta, kestävistä metsänhoitomenetelmistä sekä siitä, miten metsää voi hyödyntää taloudellisesti ja ekologisesti, metsänomistajan omien arvojen mukaisesti.
Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Teknologian kehitys vaikuttaa oleellisesti siihen, miten metsiämme tulevaisuudessa hoidetaan. Tämänhetkisen kehitystyön ytimessä ovat metsäkoneenkuljettajaa avustavat sovellukset, sanoo metsäteknologian professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta. Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Drooni soveltuu boorin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen. Tunnissa boori leviää tasaisesti jopa kuudelle hehtaarille, mutta metsän kasvua boorilannoitus parantaa jopa vuosikymmeniksi.
Suomessa on ainakin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista joka viides on hukassa. Rajojen etsimisestä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia muun muassa puunkorjuuseen.
Kangasmaiden jatkuvapeitteisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta ojitettujen suometsien osalta ollaan vasta ensimetreillä. Tutkimussarkaa riittää kasvatusmalleista ja puuston kasvusta korjuun onnistumiseen.
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
