Siirry sisältöön

Metsänlannoituksella olisi saatavissa miljoonia lisäkuutioita

Lannoitus lisää puuston kasvua ja kasvattaa metsien hiilinieluja, ja ennen kaikkea parantaa metsä­talouden kannattavuutta. Parhaan tuoton lannoitus­investoinnille saa hoidetuissa, hyvä­kasvuisissa ja terveissä metsissä.

Jaa
Metsälannoitteiden levitys kopterilla on hektistä puuhaa. Lento­levitys on kustannus­tehokas tapa, jos lannoitettava alue on riittävän laaja. Kuva: Jussi Laurila

Kasvatus- ja terveyslannoituksesta hyötyvä metsäala on laaja. Suomen metsäkeskuksen ja Metsäteho Oy:n yhdessä tuottaman uuden paikkatietoaineiston mukaan lannoituk­seen soveltuvia alueita on peräti 1,4 miljoonaa hehtaaria. Tämän alan kerta­lannoituksella voitaisiin saavuttaa 30 miljoonan kuution lisäkasvu kolmessakymmenessä vuodessa. Pinta-alasta lähes miljoona hehtaaria käy kivennäis­mailla ennen päätehakkuuta edeltävään kasvatuslannoitukseen ja 400 000 hehtaaria turve­maiden tuhkalannoitukseen.

Metsänlannoitus on viime vuosina ollut alavireistä. Metsänomistajia se kiinnostaa, mutta toteutuksen jarruna on ollut osin tiedonpuute esimerkiksi siitä, millaisissa kohteissa ja missä kasvun­vaiheessa toimenpiteelle voisi saada parhaan tuoton.

– Vastauksia moniin kysymyksiin löytyy Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa -hankkeen (KoMe) tuottamasta tiedosta, suosituksista sekä aivan uudesta paikkatietoaineistosta, metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta kertoo.

Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Metsäteho ovat yhteisessä KoMe-hankkeessaan tuottaneet myös kriteerit kivennäismaiden kasvatuslannoituksille ja turvemaiden tuhkalannoituksille. Ne on eritelty lannoittamatta jätettä­vien alueiden kriteereihin, potentiaalisten lannoitusalueiden kriteereihin sekä toteutuskelpoisuutta rajaaviin kriteereihin.

– Kriteerit on laadittu varovaisuusperiaatteella lannoituksen mahdolliset ympäristövaikutukset minimoiden. Tavoitteena ei ole ollut lannoituspinta-alan ja hiilen­sidonnan maksimointi, Viitasaari muistuttaa.

,

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Kasvava metsä sitoo hiiltä

    Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennus­hakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

    Tilaajille

  • Kova kysyntä tyhjentää klapivarastot

    Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Itse sopivaksi räätälöity viljely­järjestelmä

    Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljely­riskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseen­alaistanut perinteiset viljely­tavat ja kehittänyt tilalleen ja nyky­olo­suhteisiin sopivan oman viljely­järjestelmän.

    Tilaajille

  • Mistä raha tulee maatiloille?

    Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myynti­tulot laskivat kolme prosenttia edellis­vuodesta, kun taas metsän­myynti­tulot nousivat, samoin tulotuet maksatus­siirtymien vuoksi. Myös sivu­ansio­tuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.

    Tilaajille

  • Mikä on marginaali­vero?

    Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.

    Tilaajille

  • Mihin velkaa, milloin ja miksi?

    Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulko­puoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.

    Tilaajille
Kaikki jutut