Nämä jutut sisältävät tietoa erilaisten peltoviljelykasvien ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä sekä kokemuksia niiden viljelystä: esimerkkinä sokerijuurikas, peruna, kumina, avomaavihannekset ja nurmikasvit. Artikkeleissa käsitellään myös erikoisempia viljelykasveja, kuten esimerkiksi hamppua, camelinaa ja tattaria.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Mikkolan kasvinviljelytilalla on käytetty vuosien varrella monenlaista kierrätyslannoitetta. Tällä hetkellä tila ottaa vastaan Kiertoravinne Oy:ltä biokaasulaitoksen lietettä.
Sokerijuurikas on kelpo hiilensitoja, sillä sen kasvu jatkuu aina pakkasiin asti. Noston jälkeen naatteina peltoon jää tonneittain biomassaa, joka kompensoi pellosta vapautuneen hiilen.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Jyrki Nummenpää aloitti nelisen vuotta sitten pitkän tauon jälkeen sokerijuurikkaan viljelyn ja ryhtyi samalla nostokoneurakoitsijaksi. Syksyllä 2023 juurikasta nostettiin kahden kuusirivisen koneen voimalla.
Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle omaehtoiset viljelykokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammattitaitoa. Vaikka välillä tulee takapakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.
Kanadassa luotiin 1970-luvulla rapsille ja rypsille oma tuotemerkki, Canola. Nyt Canola on haluttu vientituote ympäri maailman.
Ala-Elsilän isäntäpari Oili ja Samuli Junttila ovat laajentaneet Limingassa sijaitsevaa sukutilaa parissakymmenessä vuodessa siemenperunatilasta usean kasvin moniviljelytilaksi. Kasvun vaatima työmäärä ja paineet helpottuivat, kun tila yhtiöitettiin Valtari Oy:ksi vuonna 2019.
Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan kuminan geenivarantoa. Viljelijä hyötyy tutkimuksesta esimerkiksi entistä tuhoojakestävämpinä lajikkeina.
Apiloiden ja heinien viljely pääkasvin ohessa lisää peltojen monimuotoisuutta, elävöittää maaperää, parantaa tuottavuutta ja sitoo hiiltä. Viljelijältä se edellyttää valppautta.
