Canolasta tuli peltojen kulta
Kanadassa luotiin 1970-luvulla rapsille ja rypsille oma tuotemerkki, Canola. Nyt Canola on haluttu vientituote ympäri maailman.
Nämä jutut sisältävät tietoa erilaisten peltoviljelykasvien ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä sekä kokemuksia niiden viljelystä: esimerkkinä sokerijuurikas, peruna, kumina, avomaavihannekset ja nurmikasvit. Artikkeleissa käsitellään myös erikoisempia viljelykasveja, kuten esimerkiksi hamppua, camelinaa ja tattaria.
Kanadassa luotiin 1970-luvulla rapsille ja rypsille oma tuotemerkki, Canola. Nyt Canola on haluttu vientituote ympäri maailman.
Ala-Elsilän isäntäpari Oili ja Samuli Junttila ovat laajentaneet Limingassa sijaitsevaa sukutilaa parissakymmenessä vuodessa siemenperunatilasta usean kasvin moniviljelytilaksi. Kasvun vaatima työmäärä ja paineet helpottuivat, kun tila yhtiöitettiin Valtari Oy:ksi vuonna 2019.
Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan kuminan geenivarantoa. Viljelijä hyötyy tutkimuksesta esimerkiksi entistä tuhoojakestävämpinä lajikkeina.
Apiloiden ja heinien viljely pääkasvin ohessa lisää peltojen monimuotoisuutta, elävöittää maaperää, parantaa tuottavuutta ja sitoo hiiltä. Viljelijältä se edellyttää valppautta.
Keski-Pohjanmaalla Kentalan luomutilan yrittäjä Jenni Kentala haluaa keskittyä kasvinviljelyyn. Tilalla satsataan erikoiskasveihin, kuten rohdoskasveihin. Pohjoisiin oloihin sopivien maral- ja ruusujuuren viljely on Suomessa yhä harvinaista.
Orimattilan Mallusjoella järjestettiin viime kesänä pellonpiennarpäivä, jossa perehdyttiin maan kasvukuntoasioihin. Miksi kasvukunto on niin tärkeää?
HiMa-hankkeessa tähdätään tehokkaampaan hiilensidontaan sokerijuurikaspelloilla viljelykiertoa ja -tekniikkaa monipuolistamalla.
Rajamäen luomutilalla tuotetaan tattaria gluteiinipitoisia viljoja kaihtavien kuluttajien tarpeisiin. Viljelijän näkökulmasta tattari on ilmastonmuutokseen sopeutuva ja työhuippuja tasoittava kasvi.
Suomalainen humalanviljely tekee uutta tulemistaan. Luonnonvarakeskus on seulonut tutkimuksiin lupaavimmat kotimaiset humalakannat, joista muutaman toivotaan päätyvän tuotantoon ja pienpanimoiden olutkattiloihin.
Kuminalla on itsepäinen luonne, mikä tekee siitä mielenkiintoisen viljelykasvin, tuumii mäntyharjulainen Mika Mattila. Hän aloitti kuminan viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa.
Brinkaksen tilalla viljan rinnalla lainehtivat lumoavat maisemapellot. Koriste- ja pölyttäjäkasvit luovat pelloille monimuotoisuutta, hoitavat maaperää ja kaunistavat maisemaa.
Öljyhamppua luonnehditaan suomalaiseksi superruuaksi, joka monipuolistaa kotimaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden valikoimaa. Öljyhampun viljelyalaan toivotaan reipasta kasvua ja erityisesti luomutuottajia tarvitaan lisää.
Lehdet + verkkosisällöt vain 119 €/vuosi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.