Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan kuminan geenivarantoa. Viljelijä hyötyy tutkimuksesta esimerkiksi entistä tuhoojakestävämpinä lajikkeina.
Kumina on erikoiskasvi ja melko haasteellinen viljeltävä. Se sopii hyvin viljan viljelykiertoon, vähentää näin tautipainetta, murentaa maata, parantaa sen jälkeen satoa ja on siksi kiinnostava monille viljelijöille.
Erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) on tutkinut kuminaa vuodesta 1997 lähtien. Tällä hetkellä Lukessa on menossa kuminan geenivarojen kartoitushanke, joka loppuu vuonna 2024.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digitilaus alk. 7,42€/kk
Oletko jo tilaaja?
Kuminalla on itsepäinen luonne, mikä tekee siitä mielenkiintoisen viljelykasvin, tuumii mäntyharjulainen Mika Mattila. Hän aloitti kuminan viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa.
Syyskasvit saivat viime talvena siipeensä Etelä-Suomessa. Pidemmällä tähtäimellä syyskasvit ovat taloudellisesti hyvä valinta.
Joutoalueet eli maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja entiset turvetuotantoalueet halutaan valjastaa metsätalouskäyttöön ja lisätä näin hiilivarastoja ja -nieluja. Porkkanana toimii valtion maksama metsitystuki, jota voi hakea maaliskuusta lähtien.
Uudistavaan viljelyyn siirtynyt yrittäjä arvioi, että uusi viljelytapa on sekä taloudellisesti kannattavaa että hyväksi ympäristölle. Ja tulevaisuudessa uusi normi.