Siirry sisältöön

Nummenpäällä on ollut multaa kynsien alla aina – maataloustöihin hän on osallistunut Janakkalassa sijaitsevalla kotitilallaan pikku­pojasta saakka. Oman uransa hän aloitti vuokra­viljelijänä vuonna 1999. Sukupolvenvaihdos kotitilalla tehtiin paria vuotta myöhemmin.

Sokerijuurikasta tilalla on viljelty pitkään, joskin ennen vuotta 2020 sen viljelyssä ehti olla 14 vuoden mittainen tauko. Uudelleen aloittamisessa oli sattumalla sijansa.

– Tuttu myyjä Berneriltä houkutteli minua juurikkaanviljelijäksi. Sanailin hänen kanssaan, että hommaa sinä asiakkaat, niin minä ostan nostokoneen, Nummenpää kertoo.

Myyjä kartoitti urakointimahdollisuuksia ja Nummenpää konevaihtoehtoja. Kanta-­Hämeessä näytti ilmenevän nostotyölle kysyntää, joten mies lähti konekaupoille ja hankki ulkomailta kuusirivisen, vuosimallin 2011 Ropa V8-3:n.

Kun hommat ensimmäisen koneen kanssa sujuivat hyvin ja nostettavaa riitti, Nummenpää rohkaistui ja investoi viime syksynä toiseen tehdaskunnostettuun vuosimallin 2013 Ropa Tiger V8-4:ään.

Nostokoneen päivittäinen huolto on helppoa automaattisen voitelujärjestelmän ansiosta.

Neljän miehen voimin

Nummenpää joukkoineen urakoi Janakkalan Turengista laskien noin 70 kilometrin säteellä. Alue rajautuu karkeasti Tuusulasta Pälkäneelle ja Forssasta Kärkölään asti.

Isäntä ajaa konetta itse, lisäksi hänellä on kaksi palkattua kuljettajaa. Agrologiksi opiskeleva Aatu-poika oli viime syksynä tiiviisti ­nostotöissä mukana, minkä opinnoiltaan ehti.

– Vaikka kone on suuri ja nappuloita on paljon, sitä on varsin helppo ajaa, ja säädöt onnistuvat nappia painamalla. Automaattinen voitelujärjestelmä on kattava, ainoastaan listimet pitää rasvata käsipelillä. Ne ehtii hyvin rasvaamaan sillä välin, kun pumppu tankkaa 1 400 litran poltto­aine­tankkia täyteen, Nummenpää hymyilee.

Toiseen koneeseen hankittiin muutaman viljelijän toivomuksesta viime syksyksi myös naatinkeräin. Hihnakuljettimen avulla naatit voidaan ohjata rinnalla kulkevan perävaunun kyytiin.

Mekaaniset viat isäntä on tähän mennessä korjannut itse, jopa keskiakselin rikkoontuneen tasauspyörästön. Tietokonepuolen korjaamisessa auttaa ulkopuolinen luottomies.

Kaikkiaan syksyllä 2023 nostourakointia kertyi nelisensataa hehtaaria.

– Ensi vuonna pinta-ala toivottavasti nousee yli viidensadan hehtaarin, mies toivoo.

Yhden koneen sopiva rauhallinen nosto­rytmi on kaudessa 250 hehtaaria, silloin pystyy pitämään taukoa sadepäivinä.

– Mennyt nostokausi oli tähänastisista ylivoimaisesti hankalin. Peltojen märkyyden vuoksi jouduttiin pitämään pitkiä taukoja, ja nippa nappa saatiin kaikki nostettua ennen maan jäätymistä. Onneksi oli kaksi konetta, että saatiin kaikki tehtyä.

Nostokausi saatiin aloittaa melko mukavissa merkeissä. Syksyn edetessä suuretsateet ja pehmenneet pellot haittasivat työtä suuresti.

Vaihtelevan sadon vuosi

Tilan 150 hehtaarin viljelysten kasvivalikoima on monipuolinen: sokerijuurikasta, nurminataa, timoteita, kauraa, syysvehnää, ruisvehnää ja hernettä. Nummenpää on myös siemenviljantuottaja. Peltotöitä tehdään osin yhdessä lähitilan kanssa. Nummenpää hoitaa puinnit, yhteistyötila puolestaan kuivauksen ja ruiskutukset.

Kasvukausi oli Hämeessä erittäin vaihteleva.

– Kaurat jälkiversoivat pahasti, mikä verotti sekä sadon määrää että laatua. Syysviljat menestyivät lopulta varsin hyvin, kevätkylvöiset heikommin, mutta siemenheinät epäonnistuivat.

Sen sijaan juurikas piti pintansa. Tänä vuonna Nummenpää viljeli pelkästään Conviso-lajiketta 18,5 hehtaarin alalla.

Alkukesän kuivuus hidasti kasvua. Juhannuksen jälkeen tuli kahdeksan päivän aikana yli 200 milliä vettä. Kasvusto ehti olla toistamiseen veden vallassa.

– Siitä huolimatta vain pieni kulmaus tukehtui märkyyteen. Juurikas näyttää sietävän kuivuuttakin varsin hyvin ja innostuu ­kasvamaan heti kun vettä taas riittää. Kasvu jatkuu aina nostopäiviin asti, mies sanoo.

Peltokasvit menestyivät vaihtelevasti viime kesänä, mutta juurikkaan noin 42 tonnin hehtaarisatoon voi olla tyytyväinen, Jyrki Nummepää toteaa.

Rikkatorjunta onnistuu

Nummenpään mukaan Conviso-lajikkeiden satoisuus on alkuvuosista parantunut, ja ne yltävät jo vähintään perinteisten lajikkeiden tasolle.

– Menetelmän hyvänä puolena on ehdottomasti se, että hankalasti torjuttavat rikkakasvit saadaan pidettyä kurissa ja kasvusto siistinä. Ainut on pujo, johon Conviso-menetelmässä käytettävät kasvinsuojeluaineet eivät pure. Ruiskutusten aikaikkuna on myös väljempi kuin perinteisillä lajikkeilla.

Viime vuosina tilalla on ylletty noin 40 tonnin keskisatoon hehtaarilla, joskin on ollut vuosia, jolloin keskisato on jäänyt 30 tonniin hehtaarilta.

– Tämän vuoden tulokseen voi olla tyytyväinen, sillä pellolta nostettiin 42 tonnin hehtaarisato.

Sokerijuurikas tasoittaa kasvukauden työruuhkaa ja rikastuttaa viljelykiertoa. Jo kylväessään tietää hinnan ja ostajan, toisin kuin viljakaupassa.