Kategoriassa on laaja valikoima artikkeleita, jotka käsittelevät viljelyn perusasioita, erilaisia viljelymenetelmiä sekä peltojen peruskunnostusta ja maanparannusta. Artikkeleissa tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä, käytännön viljelykokemuksia ja tutkimustietoa maatilan ja peltoviljelyn tuottavuuden parantamiseksi sekä kestävien viljelykäytäntöjen omaksumiseksi.
Isokyröläisen MTY Kartanon nuori isäntä investoi tilan tulevaisuuteen ennakkoluulottomasti. Aurinkopaneeleiden hankinta osui hyvin yhteen kuivuri-investoinnin kanssa.
Leikkaukset viiltävät ja työmarkkinapolitiikassa kuohuu, mutta maatalouden moninaiset työsuhde-edut ovat edelleen vertaansa vailla. Tässä niistä muutama: Työsuhdekulkuneuvo. Ei tietenkään auto, vaan traktori. Elämää nähnyt ja alati rempallaan, mutta luotettava työjuhta. Liikuttaa kaiken ja säilöö koppinsa uumeniin niin edellissyksyiset eväät kuin kaikki kadonneet työhanskatkin. Niin nolo, että nuoriso ei halua liikkua sillä kylillä, joten yleensä aina
Kun Carl Granlid aloitti omenatarhauksen Vårdössä 1943, hän oli Ahvenanmaan ensimmäinen kaupallinen omenanviljelijä. Tänä päivänä Granlidin yritystä luotsaavat Carlin pojantyttären Marian pojat, veljekset Calle ja Ville Koivisto, ja omenista on tullut Ahvenanmaan maatalouden tärkein tulonlähde.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Ulf Härtull saa rukiista palkintosatoja. Taitavan viljelijän neuvot kelpaavat myös muille.
Ympäristöpolitiikka on kuin biljardia vihreällä veralla. Verka tai luonto on alusta, jolla politiikan pallot pyörivät. Pelaajat eli tutkijat, järjestöt ja valtiot lyövät palloja laki-, asetus-, sopimus- tai määräyskepeillä. Kukin omalla pelistrategiallaan: joko vallin kautta tai suoraan pussiin. Päämääränä on pussittaa energian musta pallo, metsien vihreä pallo, ilmaston sininen pallo, ja niin edelleen. Peliä seuraavat maksavat
Puolet itävyyden vaihtelusta selittyy kasvukauden säällä. Kuivuuden tai sadejakson ajoittumisella on väliä, ja lisäksi stressi alentaa itävyyttä epäsuorasti.
Sen kummemmin ei vielä ole ensi kevään kylvöjä ja lajikkeita suunniteltu kuin että mies kertoi nähneensä unta, jossa jäi lannoiterekan alle. Eli jotain alitajuista traumanpoikasta ehkä jossain piileksii, mutta eiköhän noista kevättöistä taas selvitä. Jotain se herneestä on puhellut jo useampana syksynä, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Vaatisi kaikenlaista puuhaa ja investointia, ja peurat ja mökkiläiset
Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle omaehtoiset viljelykokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammattitaitoa. Vaikka välillä tulee takapakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.
