Maatilan Pellervo

13.11.2024

Joukkovoimaa viljan myyntiin

Tuottajaorganisaatiomalli antaa maa­talous­yrittäjille mahdollisuuden myydä isompia tuote-eriä parempaan hintaan. Suomen Vilja-Aitta Oy keskittyy myös viljan vientiin.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Varsinais-Suomessa korjattiin viljat hyvissä oloissa. Kevään kuivuus verotti paikoin sadon määrää, mutta hyvälaatuista viljaa on silti varastoissa yllin kyllin. Hinnat ovat maailmanmarkkinoista johtuen viime vuotta matalammat ja siksi kaikki konstit hyvien kauppojen tekemiseksi ovat arvokkaita.

Aktiivisten varsinaissuomalaisten viljelijöiden joukko lähti viime vuonna ratkaisemaan markkinoiden haasteita perustamalla viljan ja muiden puimurikasvien yhteismyynteihin tähtäävän Suomen Vilja-Aitta -osakeyhtiön. Yhtiön perustamiseen kannusti Euroopan unionin hyväksymä tuottajaorganisaatiomalli, joka sallii viljelijöille yhteismyynnit eli niin sanotun ”laillisen kartellin”.

Yksi Vilja-Aitan jäsenistä on maatalous­yrittäjä Esa Lindroos, joka on viljellyt tilaansa Salon Kanungissa yli 30 vuotta. Koko kylä elää paljolti viljan varassa, sillä laakean peltoaukean takana näkyvät kuivuri- ja siilovalmistaja Antti-Teollisuuden tuotantohallit.

– Suomen viljamarkkinoiden pienuus ja lähes vuosittain toistuva ylituotanto kannustivat perustamaan yhteisyrityksen. Esimerkiksi Virossa viljelijöiden omistama Kevili-osuuskunta on saanut yhteistoiminnalla aikaan hyviä tuloksia, Lindroos kertoo.

– Itämeri-vähennys on hieman erikoinen termi Suomen viljamarkkinoilla, sillä esimerkiksi Virostakin vilja viedään laivoilla, ja siellä viljakauppaa käydään aivan normaaleilla maailmanmarkkinoiden kauppatavoilla ja -hinnoilla.

Myös vientiin

Esa Lindroosilla on hyvä pohja puhua viljan Euroopan- ja maailmanmarkkinoista, sillä hän oli vuosia mukana salolaisen Scandinavian Grain Company Oy:n toiminnassa. Viljelijäomisteinen yhtiö teki kymmenkunta vuotta viljan vientikauppaa. Nyt yhtiön toiminta on lakannut.

– Meillä on aikaisemman yhtiön ajalta hyviä kontakteja keskieurooppalaisiin ostajiin muun muassa Hollannissa, Puolassa ja Saksassa. Siltä pohjalta on hyvä jatkaa. Lähdemme liikkeelle kotimaan markkinoista, mutta vientimahdollisuus pidetään koko ajan mielessä. Laivan tilaaminen ja täyttäminen ei ole ongelma, Lindroos linjaa.

Toinen Suomessa toimiva viljanviljelijöiden tuottajaorganisaatio, Osuuskunta Vilja­Tavastia, on ainakin tähän asti linjannut jättävänsä vientikaupan muille ja keskittyvänsä yhteismyynteihin kotimaassa.

Valmisteluraha Ruokavirastosta

Suomen Vilja-Aitta Oy perustettiin vuoden 2023 huhtikuussa. Ruokaviraston myöntämän tuottajaorganisaatiostatuksen yritys sai samana vuonna syyskuussa.

Vuoden 2024 keväällä yhtiö järjesti osake­annin, joka oli avoin kaikille viljelijöille. Pääosin Länsi-Suomesta ja Pohjanmaalta olevia osakkaita kertyi viitisenkymmentä. Seuraavasta mahdollisesta osakeannista ei ole päätetty.

– Tärkeintä ei ole osakkaiden määrä, vaan aktiivisuus ja sitoutuneisuus. Pelkkä kuulolla oleminen ei riitä, vaan kauppoihin pitää myös osallistua. Siitä syntyy hyvä me-henki, osakeyhtiön hallituksen jäsenenä toimiva Lindroos painottaa.

Osakeyhtiömuodon valintaa Lindroos perustelee sillä, että kaikki osakkaat ovat samanarvoisia. Yhtiön hallinnointikin on helppoa, kun omistus on osakkeina. Yhtiön kaikki omistajat ovat tällä hetkellä henkilöosakkaita. Yhdistyksiä tai etu­järjestöjä ei ole mukana. Osakkaina voisi olla myös yrityksiä.

EU:n hyväksymäksi tuottajaorganisaatioksi hakeminen oli Lindroosin mukaan helppo päätös.

– Tuottajaorganisaationa toimimisessa ei tule hankaluuksia kilpailulainsäädännön kanssa. Hinnoista ja määristä voidaan puhua osakkaiden kesken.

Tuottajaorganisaation perustamis­prosessi ei ollut Lindroosin mukaan kovin hankala. Ruokavirastolta voi hakea tuottajaorganisaation 5 000 euron valmistelu­rahan, jonka avulla voi tehdä laskelmia ja käyttää konsulttipalveluja sopivan yritysmuodon selvittämiseen ja varsinaisen tuottajaorganisaatiohakemuksen tekoon.

Varaa aikaa

Suomen Vilja-Aitan perustamisessa oli apuna Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n vetämä Tuotto-hanke, joka järjestää muun muassa markkinointiin liittyviä koulutuksia. Hankepäällikkö Taru Antikainen kannustaa muitakin viljelijöitä pohtimaan yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja näkee siinä paljon etuja.

– Isommilla myyntimäärillä saa yleensä paremmat sopimusehdot. Tuotanto­panos­ten yhteishankinnoilla voi puolestaan säästää rahaa. Yhteisyrityksessä voi ulkoistaa sellaiset asiat, joita ei itse osaa, ja keskittyä niihin, jotka parhaiten osaa.

Tiedon jakaminen on tuonut tuloksia, sillä tuottajaorganisaatioiden perustamista selvitellään parhaillaan useammalla taholla. Ainakin tärkkelysperunan, poronlihan, kuituhampun ja puhdaskauran tuottajat ovat selvittelemässä tuottajayhteisön muodostamisen mahdollisuutta. Viljapuolella hankkeita on useampiakin.

– Olemme laatineet kattavan tuottaja­organisaation perustamisoppaan ja malli­säännöt. Ne helpottavat organisaation perustamista.

Antikainen kehottaa varaamaan riittävästi aikaa tuottajaorganisaation perustamiseen. Selvitystyö kannattaa tehdä huolellisesti. Sen jälkeen on perustettava yritys.

– Osuuskunta tai osakeyhtiö on hyvä pohja tuottaja­organisaatiolle. Yhdistysmuotoa en suosittele, sillä se rajoittaa liiketoiminnan harjoittamista.

Antikainen muistuttaa, että tuottajaorganisaa­tiot voivat halutessaan perustaa keskenään toimi­alaorganisaation, jolla on vieläkin isompi markkina­potentiaali. Toimialaorganisaatio voi tehdä esimerkiksi vientikauppaa. Suomeen ei ole vielä perustettu yhtään toimialaorganisaatiota.

Ruokavirasto lupaa päätöksen tuottajaorganisaatiohakemuksen hyväksymisestä neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.

Taru Antikainen painottaa aktiivista otetta.

– Tuottajaorganisaatio vaatii toimiakseen selkeän johtamisen mallin ja työnjaon jäsenten kesken. Tiedon jakaminen ja viestintä on ensiarvoisen tärkeää.

Yhden ongelman Antikainen näkee Euroopan unionin tuottajaorganisaatioita koskevassa asetuksessa.

– Tällä hetkellä yrittäjä voi kuulua vain yhteen saman toimialan tuottajaorganisaatioon. Yrittäjä voi kuitenkin viljellä samaa kasvia eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi perunaa varhaisperunaksi ja tärkkelysperunaksi. Yritämme saada tähän rajoitukseen parhaillaan muutosta.

Tuotto-hanke järjestää vielä loppuvuodesta tuottajaorganisaation perustamiseen liittyviä koulutuksia. Tuotto-hanke päättyy vuoden lopussa, mutta sitä seuraava Tuovi-hanke jatkaa tuottajaorganisaatiokoulutuksia ja -neuvontaa. Hankkeelta voi tilata räätälöidyn koulutuksen tuottaja­organisaation perustamiseen.´

Hyvä vastaanotto

Viljan ostajat ovat Esa Lindroosin mukaan suhtautuneet hyvin uuteen toimijaan.

– Ostajien mielestä on vain hyvä asia, että he saavat hankittua isompia eriä tasalaatuista tavaraa samasta paikasta.

Viljan ja rahan kulku myyjän ja ostajan välillä on Suomen Vilja-Aitassa mietitty siten, että vilja siirtyy ensin osakeyhtiön omistukseen ja osakeyhtiö myy sen ostajalle. Tilityksen myyjälle suorittaa siten osakeyhtiö. Vilja kuljetetaan suoraan maatilan siilosta ostajan varastoon. Yhtiö hoitaa kuljetukset mahdollisesti keskitetysti, mutta siitä ei ole vielä päätöksiä. Edellä kerrotulla mallilla osakeyhtiölle muodostuu iso liikevaihto, jolloin talousjohtamisen ja maksuvalmiuden merkitys korostuu.

Suomen Vilja-Aitan toiminta on vielä niin alkuvaiheessa, että lopullista toiminnan organisaatiomallia ei ole rakennettu. Myöskään välitysprovision suuruudesta ei ole päätöstä. Ainakin tänä vuonna hallituksen yhdeksän jäsentä hoitavat kaikki käytännön työt.

– Seuraavaksi selvitetään, millaisia vilja­eriä osakkaillamme on tarjolla ja millaisia eriä ostajat haluaisivat ostaa. Edessä on paljon jalka- ja puhelintyötä. Itsekin teen sitä mielelläni. Ulkomaalaiset ostajat ovat edelleen kiinnostuneita nimenomaan suomalaisesta kaurasta.

Nettisivuja tai muita työkaluja ei ole vielä ehditty rakentaa toiminnan tueksi. Varasto­kirjanpito-ohjelma on Lindroosin mukaan jossain vaiheessa tarpeen.

Ehkäpä tärkeimmäksi onnistumisen avaimeksi Lindroos nostaa onnistuneen viestinnän.

– Tiedon pitää kulkea ja kommunikoinnin tulee olla avointa ja aktiivista. Silloin kaikki osakkaat tietävät, missä mennään ja yhteishenki pysyy hyvänä.