Kategoriassa on laaja valikoima artikkeleita, jotka käsittelevät viljelyn perusasioita, erilaisia viljelymenetelmiä sekä peltojen peruskunnostusta ja maanparannusta. Artikkeleissa tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä, käytännön viljelykokemuksia ja tutkimustietoa maatilan ja peltoviljelyn tuottavuuden parantamiseksi sekä kestävien viljelykäytäntöjen omaksumiseksi.
Euroopassa viljelijöiden saatavilla on jo vakuutuksia, joilla voidaan suojautua sään ääri-ilmiöiltä. Suomessakin tiedostetaan uudenlaisen vakuutusturvan tarve.
Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.
Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutalepaketissa lukee kauranviljelijän nimi.
Vöyriläisten maitotilallisten Jonas ja Niklas Östmanin ylläpitämä itsepalvelukauppa palvelee ympäri vuorokauden. Valikoimassa on runsaasti myös muiden pientuottajien elintarvikkeita.
Pian kymmenen vuotta Eurofins Viljavuuspalvelun toimitusjohtajana työskennelleen Ano Halosen tausta on kansainvälisessä elektroniikkateollisuudessa. Tilaisuuden tullen Peking vaihtui kuitenkin Mikkeliin.
Kun kerran yritetään, niin yritetään sitten täysillä, eikä valiteta. Näin voisi tiivistää maatalousyrittäjä Kalle Vuoren strategian.
Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ruis on saanut hyvän vastaanoton niin viljelijöiltä kuin kuluttajilta. Koulunäkin raaka-aine on tuotettu ympäristöä kunnioittaen.
Suomen kasvihuone- ja kasvutunneliviljelmillä on pitkään turvauduttu ulkomaisiin pölyttäjiin. Tilanteeseen saattaa olla tulossa muutos.
Valkuaista pellosta -hankkeessa kerättiin laaja aineisto viljalajikkeista A-Rehun viljan vastaanottoon perustuen. Lajikevalinta vaikuttaa laatutekijöihin ja lopulta tilipussin suuruuteen.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Mallasta raaka-aineenaan käyttävä juomateollisuus on alkanut kiinnittää huomiota tuotteidensa hiilijalanjälkeen.
Tuotantorakennuksiin voi ottaa lämpöä maaperän lisäksi vedestä. Merivesi on lämmittänyt kasvihuoneita ahvenanmaalaisella Lundellin puutarhalla kymmenen vuotta.
