Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Suomen pelloista noin 11 prosenttia on elonperäisiä eli turvemaita. Niitä on ympäri maata, mutta määrällisesti eniten alueella, joka ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Kainuuseen.
Viljelytoimet aiheuttavat turvepellolla maahan sitoutuneen hiilen ja typen vapautumista ilmaan kaasumaisina yhdisteinä kuten hiilidioksidina ja dityppioksidina. Nykyisin turvepellot tuottavat yli puolet maataloudesta johtuvista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon tilaus alk. 7,92 €/kk
Oletko jo tilaaja?
Poliitikot ja yrityselämän edustajat kuvailevat kaikki tulevaisuutta sumuiseksi. Nyt kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Uutta on myös muutoksen nopeus, tavallisesti joulukuussa on suunniteltu jo alkavaa tilikautta. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta maatilayrityksen on nytkin mentävä eteenpäin. Huonoin vaihtoehto on jäädä paikoilleen.
Maatalouden ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi turvemaiden päästöt pitäisi saada kuriin. Ratkaisuja on löydettävissä muun muassa vilja- ja karjatilojen välisestä yhteistyöstä sekä uusista viljelytavoista.
Lypsytuoreena tankista ja paistovalmiina pannulle; Koivumäen tilalla tuotettua maitoa ja naudanlihaa on voinut ostaa suoramyyntinä reilun vuoden ajan. Pienillä investoinneilla käynnistynyt palvelu etenee harkituin askelin.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.