Siirry sisältöön

Jarmo Keskinen

Kirjoittaja on talouden tarkkailija ja maatilanrahat.fi-bloggaaja.

  • Kolumni

    Viljanviljelyllä ei perhettään elätä

    Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotanto­suunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa. Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli.

  • Kolumni

    Saako toisen mailla ruovitella?

    Jokaisenoikeuden mukaan toisen maalla saa satunnaisesti kulkea jalkaisin, hiihtäen, polkupyörällä ja ratsain (entinen jokamiehen­oikeus). Moottoriajoneuvoilla liikkuminen on kuitenkin ehdottomasti kiellettyä. Kun jokamiehenoikeus aikoinaan vähitellen kehittyi yleisen käytännön ja oikeustajun pohjalta, sille oli välttämätön tarve. Täällä pohjan perukoilla hengissä selviäminen vaati yleistä oikeutta kulkea myös toisen mailla, koska tieverkkoa ei aina ollut. Kun reen aisa katkesi

    Tilaajille
  • Kolumni

    Maatilan verotuksen lyhyt oppimäärä

    Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maito­tiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20

    Tilaajille
  • Kolumni

    Peltomaan todellinen hinta

    Yhä uudestaan kerrotaan kylillä ja konenäyttelyissä varmana tietona, kuinka peltomaan hinta on taas noussut hirmuisesti. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa peltomaan hinta on pysynyt samalla tasolla jo yli 10 vuoden ajan. Osassa maakunnista se on jopa laskenut kuluvan vuoden 2024 aikana. Esimerkiksi Uudellamaalla tehtyjen vieraiden välisten peltomaakauppojen mediaanihinta oli jo vuonna 2012 keskimäärin 9

    Tilaajille
  • Kolumni

    Suuruuden ekonomia ei toimi maatilalla

    Maatilan kehittämisessä pidetään annettuna teoriapohjaisena tosiasiana niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen pohjalta maatilan laajentaminen olisi aina perusteltua, koska suurentamalla peltopinta-alaa ja tuotantoeläinten määrää parannetaan kannattavuutta. Lopputuloksena viljelijä vaurastuu ja rahaa on entistä enemmän käytettävissä myös yksityistaloudessa. Henkilökohtaisesti laatimieni yli 3 000 maatilan talousselvitysten perusteella maatilan kannattavuus ja tuloksentekokyky paranee tiettyyn suuruusluokkaan saakka, jonka jälkeen maatilan

    Tilaajille