Nämä jutut ovat Jouko Kleemolan käsialaa.
Kuivuutta ei ole perinteisesti pidetty merkittävänä riskinä Suomessa. 2000-luvulla esiintyneet pitkät kuivat kaudet ovat kuitenkin herättäneet viljelijät ja päättäjät suunnittelemaan toimia kuivuusriskien hallitsemiseksi. Ennakoinnissa voi hyödyntää alueellisia kuivuusennusteita, ja yllättävänkin moni pelto sijaitsee mahdollisella etäisyydellä kasteluveden lähteestä. Mutta mitä kastelu maksaa?
Viljelykasvien aluskasvustoksi kylvettävät kerääjäkasvit alkavat olla yleisiä suomalaisilla pelloilla. Niitä käytetään reilusti yli 100 000 hehtaarilla. Kasvit estävät ravinteiden huuhtoutumista ja parantavat maan rakennetta. Veli-Pekka Aila on saanut hyviä kokemuksia muokkausretikan käytöstä kerääjäkasvina.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Lahdesta löytyy hyvä esimerkki ravinteiden kierrätyksestä. Mallasohra kuljetetaan maatilalta muutaman kilometrin päähän mallastamolle, josta se siirtyy tien toiselle puolelle panimolle. Käyttämättä jääneet ravinteet palaavat biokaasutuksen jälkeen varastosäiliöön ja pellolle.
Tuotantorakennuksiin voi ottaa lämpöä maaperän lisäksi vedestä. Merivesi on lämmittänyt kasvihuoneita ahvenanmaalaisella Lundellin puutarhalla kymmenen vuotta.
Paikkakohtainen kannattavuuskartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Kasvustosensori on nykypäivän vaatimuksiin sopiva työväline. Se mittaa kasvustoa ja säätää lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen määrää havaitun tarpeen mukaan. Tuotantopanosten käytön tarkentamisesta syntyy säästöä, ja oikein kohdistetut panokset voivat lisätä myös tuottoja.
Syyskasvit saivat viime talvena siipeensä Etelä-Suomessa. Pidemmällä tähtäimellä syyskasvit ovat taloudellisesti hyvä valinta.
Sijoituslannoitus on ollut pitkään valtamenetelmä ja sen on kerrottu sopivan Suomen kuiviin keväisiin. Onko edelleen näin?
Tänä keväänä Hyvä Sato -kilpailun viljelylohkoilla päästiin kevättöihin ennätysaikaisin. Syysrapsit lannoitettiin jo huhtikuun kolmantena päivänä. Kevätkylvöiset kasvitkin saatiin peltoon pääosin huhtikuun puolella.
Syyskylvöiset kasvustot ovat suosiossa Hyvä Sato -kilpailussa. Luomuinstituutilla on viljelyssä useampivuotinen nurmi. Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin, Bernerin ja Helsingin yliopiston joukkueet kylvivät syysrapsia ja Elosato ruista.
