Nämä jutut ovat Meeri Ylä-Tuuhosen käsialaa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Torajyvän raja-arvojen tiukentuminen tietää haasteita hybridirukiin viljelijöille, sanoo erikoistutkija Marja Jalli. Myrkyllistä torajyvää voi torjua vain viljelyteknisin toimenpitein.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Iso-Kouvon tilalla sikojen määrä on lähes kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa uusi emakkosikala, jotta kaikki emakot saadaan samaan rakennukseen.
Kilojen ja litrojen sijaan maitotilayrittäjien kannattaa kääntää katse euroihin, sillä maksimituotosten tavoittelu johtaa ylisuureen panosten käyttöön ja syö kannattavuutta.
Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Apiloiden ja heinien viljely pääkasvin ohessa lisää peltojen monimuotoisuutta, elävöittää maaperää, parantaa tuottavuutta ja sitoo hiiltä. Viljelijältä se edellyttää valppautta.
Tutkijat kehittävät kaukokartoitukseen perustuvaa menetelmää nurmirehun laadun ja määrän arvioimiseksi. Viljelijälle se tarjoaa tietoa esimerkiksi nurmen korjuuajankohdasta.
Vain puolet Suomessa tuotetusta villasta otetaan talteen. Elokuussa alkaneen villahankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisen villan saatavuutta ja käyttöä.
