Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Kaistasekaviljelyn avulla viljelijä voi varmistaa, että yhä vaihtelevammissa sääoloissa pelto tuottaa edes jotain satoa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo.
– Jos pellossa kasvaa vain yhtä kasvia, on riski sille, ettei saada mitään satoa korjattua.
Yksinkertaisimmillaan kaistasekaviljely on sitä, että viljelijä vuorottelee pellollaan kahta tai useampaa kasvia kylvökoneen levyisinä kaistoina. Palkokasvin sitoman typen hyödyntäminen toiselle kasville vaatii kuitenkin selvästi kapeammat kaistat.
Tutkijat perehtyivät kaistasekaviljelyyn Luken koordinoimassa LuoVaMix-hankkeessa, joka päättyi vuosi sitten marraskuussa. Luken pelloilla Jokioisilla tehdyissä kokeissa härkäpapurivien välissä kasvoi syysohraa tai -vehnää.
– Kylvimme vuorotellen neljä riviä viljaa ja neljä riviä palkokasvia. Kylvöä suunnitellessa on hyvä miettiä korjuuta, koska kaistasekaviljely on tavanomaista mutkikkaampi menetelmä.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa luomuviljelyn viljelyvarmuutta ja ilmastokestävyyttä sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla.
Kaistasekaviljelyssä viljelijä voi käyttää tavallista kylvökonetta. Kahden kasvin kaistakylvö samalla ajokerralla onnistuu helposti sellaisella kylvölannoittimella, joka sijoittaa etu- ja takasäiliöistä siemenet samoihin riveihin samojen vantaiden kautta.
– Meidän kokeessamme vehnän tai ohran siemenet kylvettiin siemensäiliöstä ja härkäpapu meni lannoitesäiliön kautta. Tällöin pelto piti lannoittaa eri ajokerralla ennen kylvöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Kun jotakin halutaan kehittää, ensimmäinen ajatus on usein tehdä enemmän. Kasvattaa tuotantoa, hankkia hehtaareja tai lisätä panoksia. Maatilan arjessa tekemisestä harvemmin on pulaa. Silti toimintaa kehittäessä tuntuu helposti siltä, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän. Enemmän ei kuitenkaan aina ole sama kuin paremmin. Sen huomasi myös Marttilan tilalla Hermanni Lallukka, joka käytti tavanomaisessa viljelyssä reilusti…
Nojosniemen tilan yrittäjät päättivät erikoistua, aloittaa oman tuotevalmistuksen ja suoramyynnin. Niistä löytyivät kannattavuuden avaimet.
Ruuan nouto- ja myyntiautomaateista voi myydä suoraan liki kaikenlaisia tuotteita. Kannattavuus edellyttää kunnon tuotevalikoimaa ja hyvää sijaintia.
Maatalousverotuksessa hyväksytään maatilan sivutoiminnaksi laaja kirjo yritystoimintaa. Kun sivutoiminnan liikevaihto kasvaa isoksi, se on eriytettävä omaksi tulolähteekseen.
Suhteeni luomuun on vähän vaikea. 15 vuotta sitten viljelyä aloittaessamme luomu oli ainakin omassa lähipiirissäni jotenkin enemmän muodissa kuin nyt. Koska olen "ympäristöihminen" ja kerroin, että aloitamme viljelijöinä, oli aina ensimmäinen kysymys tai oletus, että luomuviljelyä varmaan? Luonnonmukaisuushan kuulostaa helpolta ja ihanalta. Kukkapeltoja ja mehiläisiä ja pari lammasta, ihan itsekseen siellä kiertokulkua pyörittävät ja viljelijä…
Suometsässä Hyytiälän metsäaseman lähellä tutkitaan vanhojen ojitusalueiden uudistumista ja taimettumisen edistämistä. Karut turvekankaat vaativat vastaojitetuista suokohteista poikkeavaa tietoa.
