Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Kaistasekaviljelyn avulla viljelijä voi varmistaa, että yhä vaihtelevammissa sääoloissa pelto tuottaa edes jotain satoa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo.
– Jos pellossa kasvaa vain yhtä kasvia, on riski sille, ettei saada mitään satoa korjattua.
Yksinkertaisimmillaan kaistasekaviljely on sitä, että viljelijä vuorottelee pellollaan kahta tai useampaa kasvia kylvökoneen levyisinä kaistoina. Palkokasvin sitoman typen hyödyntäminen toiselle kasville vaatii kuitenkin selvästi kapeammat kaistat.
Tutkijat perehtyivät kaistasekaviljelyyn Luken koordinoimassa LuoVaMix-hankkeessa, joka päättyi vuosi sitten marraskuussa. Luken pelloilla Jokioisilla tehdyissä kokeissa härkäpapurivien välissä kasvoi syysohraa tai -vehnää.
– Kylvimme vuorotellen neljä riviä viljaa ja neljä riviä palkokasvia. Kylvöä suunnitellessa on hyvä miettiä korjuuta, koska kaistasekaviljely on tavanomaista mutkikkaampi menetelmä.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa luomuviljelyn viljelyvarmuutta ja ilmastokestävyyttä sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla.
Kaistasekaviljelyssä viljelijä voi käyttää tavallista kylvökonetta. Kahden kasvin kaistakylvö samalla ajokerralla onnistuu helposti sellaisella kylvölannoittimella, joka sijoittaa etu- ja takasäiliöistä siemenet samoihin riveihin samojen vantaiden kautta.
– Meidän kokeessamme vehnän tai ohran siemenet kylvettiin siemensäiliöstä ja härkäpapu meni lannoitesäiliön kautta. Tällöin pelto piti lannoittaa eri ajokerralla ennen kylvöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
