Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Kaistasekaviljelyn avulla viljelijä voi varmistaa, että yhä vaihtelevammissa sääoloissa pelto tuottaa edes jotain satoa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo.
– Jos pellossa kasvaa vain yhtä kasvia, on riski sille, ettei saada mitään satoa korjattua.
Yksinkertaisimmillaan kaistasekaviljely on sitä, että viljelijä vuorottelee pellollaan kahta tai useampaa kasvia kylvökoneen levyisinä kaistoina. Palkokasvin sitoman typen hyödyntäminen toiselle kasville vaatii kuitenkin selvästi kapeammat kaistat.
Tutkijat perehtyivät kaistasekaviljelyyn Luken koordinoimassa LuoVaMix-hankkeessa, joka päättyi vuosi sitten marraskuussa. Luken pelloilla Jokioisilla tehdyissä kokeissa härkäpapurivien välissä kasvoi syysohraa tai -vehnää.
– Kylvimme vuorotellen neljä riviä viljaa ja neljä riviä palkokasvia. Kylvöä suunnitellessa on hyvä miettiä korjuuta, koska kaistasekaviljely on tavanomaista mutkikkaampi menetelmä.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa luomuviljelyn viljelyvarmuutta ja ilmastokestävyyttä sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla.
Kaistasekaviljelyssä viljelijä voi käyttää tavallista kylvökonetta. Kahden kasvin kaistakylvö samalla ajokerralla onnistuu helposti sellaisella kylvölannoittimella, joka sijoittaa etu- ja takasäiliöistä siemenet samoihin riveihin samojen vantaiden kautta.
– Meidän kokeessamme vehnän tai ohran siemenet kylvettiin siemensäiliöstä ja härkäpapu meni lannoitesäiliön kautta. Tällöin pelto piti lannoittaa eri ajokerralla ennen kylvöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
