
Kannattavuuden kohentamiseen on keinoja
Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Nämä jutut ovat Minna Nurron käsialaa.
Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Keski-Euroopassa aurinkovoimalat kilpailevat maa-alasta maatalouden kanssa, minkä takia sähkön- ja ruuantuotantoa on alettu sovitella samoille pelloille.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Pohjois- ja Keski-Suomen luomutuotanto painottuu vahvasti nurmiviljelyyn. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen hanke tekee lajikekokeita ja kehittää viljelytekniikkaa, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuo maatilayritykselle monia lakisääteisiä velvollisuuksia. Työnantajaliittoon kuuluminen antaa taustatukea työllistämisen paperisodassa ja turvaa mahdollisissa ristiriitatilanteissa.
Viljanviljelijän kannattaa päivittää käyttämänsä lajikkeet aika ajoin, sillä jalostus parantaa satoisuutta ja viljelyvarmuutta. Kotimaiset lajikkeet on kehitetty Suomen oloihin.
Tuotannon ja työtapojen optimointi parhaan mahdollisen tuoton saamiseksi on keskeinen tavoite Kylä-Köönikän tilalla Satakunnassa. Tavoitteeseen pyritään käyttämällä tuotantopanoksia harkiten ja ajoittamalla sadon myynti oikein.
Ilmastonmuutos ravistelee totuttuja kasvuoloja, ja kasvinjalostuksen merkitys ruokaturvan varmistajana nousee. Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen toivoo, että alan tutkimukseen satsattaisiin Suomessa nykyistä enemmän.
Pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilaki alkaa vihdoin olla maalissa. Lain merkittävin uudistus on porsaiden kirurgisen kastraation kielto siirtymäajan jälkeen – ensimmäisenä Euroopassa. Uuden lain myötä myös parsinavetat jäävät hiljalleen historiaan.
Talousvaikeuksien kanssa kamppailevan maatilan ei tarvitse antaa ongelmien kaatua niskaan, sillä apua on saatavilla. Talouden haltuunotto alkaa tulojen ja menojen kartoituksella.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.