Nämä jutut ovat Minna Nurron käsialaa.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Keski-Euroopassa aurinkovoimalat kilpailevat maa-alasta maatalouden kanssa, minkä takia sähkön- ja ruuantuotantoa on alettu sovitella samoille pelloille.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Pohjois- ja Keski-Suomen luomutuotanto painottuu vahvasti nurmiviljelyyn. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen hanke tekee lajikekokeita ja kehittää viljelytekniikkaa, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuo maatilayritykselle monia lakisääteisiä velvollisuuksia. Työnantajaliittoon kuuluminen antaa taustatukea työllistämisen paperisodassa ja turvaa mahdollisissa ristiriitatilanteissa.
Luonnonvarakeskuksen laatima Ruokavisio 2040 hahmottelee suomalaiselle ruuantuotannolle hyvää huomista. Siinä kasvi- ja eläintilat tekevät tiivistä yhteistyötä, tuotannon kannustimet tulevat markkinoilta, data pyörii rutiinilla ja ruokaa tuotetaan myös uusilla teknologioilla.
Viljanviljelijän kannattaa päivittää käyttämänsä lajikkeet aika ajoin, sillä jalostus parantaa satoisuutta ja viljelyvarmuutta. Kotimaiset lajikkeet on kehitetty Suomen oloihin.
Tuotannon ja työtapojen optimointi parhaan mahdollisen tuoton saamiseksi on keskeinen tavoite Kylä-Köönikän tilalla Satakunnassa. Tavoitteeseen pyritään käyttämällä tuotantopanoksia harkiten ja ajoittamalla sadon myynti oikein.
Ilmastonmuutos ravistelee totuttuja kasvuoloja, ja kasvinjalostuksen merkitys ruokaturvan varmistajana nousee. Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen toivoo, että alan tutkimukseen satsattaisiin Suomessa nykyistä enemmän.
