Nämä jutut ovat Minna Nurron käsialaa.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Keski-Euroopassa aurinkovoimalat kilpailevat maa-alasta maatalouden kanssa, minkä takia sähkön- ja ruuantuotantoa on alettu sovitella samoille pelloille.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Pohjois- ja Keski-Suomen luomutuotanto painottuu vahvasti nurmiviljelyyn. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen hanke tekee lajikekokeita ja kehittää viljelytekniikkaa, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua.
Berner Oy on tuonut markkinoille kasvien typenottoa vahvistavan BlueN-biostimulantin, jonka teho perustuu typensitojabakteeriin. Aine soveltuu myös luomutuotantoon.
