Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Hometoksiinit ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joita sienet muodostavat muun muassa lämpötilan ja kosteuden vaihtelun seurauksena. Osa toksiineista on haitallisia ihmisten ja eläinten terveydelle, minkä takia EU on määritellyt niille enimmäispitoisuuksia rehu- ja elintarvikeviljassa. Tiettyjen toksiinien pitoisuusrajoja kiristettiin vuonna 2024.
Erityisesti kosteissa olosuhteissa viljoilla esiintyy yleisesti Fusarium-sienten aiheuttamaa punahometta. Sienten aiheuttamat toksiinit ovat Suomessa olleet aiemmin ongelma lähinnä kauralla, mutta viime vuosina niitä on löytynyt myös kevätvehnästä ja -ohrasta.
Syysviljat ovat ainakin toistaiseksi säästyneet homesieniltä ja toksiineilta kevätviljoja paremmin.
Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että hometoksiinien lisääntymisen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos, joka on muokannut kasvukauden lämpö- ja kosteusoloja ja samalla maamme homesienilajistoa.
– Meidän Fusarium-sienilajistomme oli aiemmin vähän erilainen kuin nykyään: vielä 2000-luvun alussa yleisin DON-toksiinin (deoksinivalenoli) tuottaja oli Fusarium culmorum, mutta sen on syrjäyttänyt Fusarium graminearum. Fusarium graminearum on aggressiivisempi toksiinintuottaja kuin Fusarium culmorum, hän taustoittaa.
Jalli toteaa, että "toksiinivuodet" tulevat aaltoina, sillä homesienelle edullisen kasvukauden jälkeen sienen itiöt voivat säilyä kasvijätteessä ja pitää esiintymää yllä yli kasvukausien. Esimerkiksi DON-toksiinin edellinen iso esiintymä oli vuosina 2015–17 ja seuraava vuosina 2023–24.
Viljojen toksiiniongelma on viheliäinen vyyhti, sillä homesienten kasvuun ja toksiinien muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joita ei vielä riittävästi tunneta.
– Vielä ei täysin tiedetä, mikä laukaisee mitäkin, tai mikä on esimerkiksi viljelykierron eri kasvilajien tai muokkausmenetelmien merkitys homesienille. Ei ole olemassa yhtä hallintamenetelmää, jolla sienten kasvua ja toksiinien muodostumista voisi estää; riskiä voidaan vain vähentää, Jalli painottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
