Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Hometoksiinit ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joita sienet muodostavat muun muassa lämpötilan ja kosteuden vaihtelun seurauksena. Osa toksiineista on haitallisia ihmisten ja eläinten terveydelle, minkä takia EU on määritellyt niille enimmäispitoisuuksia rehu- ja elintarvikeviljassa. Tiettyjen toksiinien pitoisuusrajoja kiristettiin vuonna 2024.
Erityisesti kosteissa olosuhteissa viljoilla esiintyy yleisesti Fusarium-sienten aiheuttamaa punahometta. Sienten aiheuttamat toksiinit ovat Suomessa olleet aiemmin ongelma lähinnä kauralla, mutta viime vuosina niitä on löytynyt myös kevätvehnästä ja -ohrasta.
Syysviljat ovat ainakin toistaiseksi säästyneet homesieniltä ja toksiineilta kevätviljoja paremmin.
Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että hometoksiinien lisääntymisen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos, joka on muokannut kasvukauden lämpö- ja kosteusoloja ja samalla maamme homesienilajistoa.
– Meidän Fusarium-sienilajistomme oli aiemmin vähän erilainen kuin nykyään: vielä 2000-luvun alussa yleisin DON-toksiinin (deoksinivalenoli) tuottaja oli Fusarium culmorum, mutta sen on syrjäyttänyt Fusarium graminearum. Fusarium graminearum on aggressiivisempi toksiinintuottaja kuin Fusarium culmorum, hän taustoittaa.
Jalli toteaa, että "toksiinivuodet" tulevat aaltoina, sillä homesienelle edullisen kasvukauden jälkeen sienen itiöt voivat säilyä kasvijätteessä ja pitää esiintymää yllä yli kasvukausien. Esimerkiksi DON-toksiinin edellinen iso esiintymä oli vuosina 2015–17 ja seuraava vuosina 2023–24.
Viljojen toksiiniongelma on viheliäinen vyyhti, sillä homesienten kasvuun ja toksiinien muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joita ei vielä riittävästi tunneta.
– Vielä ei täysin tiedetä, mikä laukaisee mitäkin, tai mikä on esimerkiksi viljelykierron eri kasvilajien tai muokkausmenetelmien merkitys homesienille. Ei ole olemassa yhtä hallintamenetelmää, jolla sienten kasvua ja toksiinien muodostumista voisi estää; riskiä voidaan vain vähentää, Jalli painottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
