Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Maatalouden robotiikka kehittyy kohti kevyempiä, autonomisia ja sähköisiä ratkaisuja, joissa korostuvat energiatehokkuus, maan kasvukunto ja työn säästö.
Maatalousalan oppilaitoksessa työskennellyt Arvid Örde kiinnostui automatiikasta 2010-luvulla ja alkoi pohtia mahdollisuuksia automatisoida traktorin työskentely. Ensimmäisiin osiin sijoitettiin noin 500 000 kruunua eli noin 46 000 euroa.
Prototyypistä seuraava malli Drever 130 lanseerataan kaupallisille markkinoille kesän Borgebyn peltopäivillä. Vuonna 2018 aloittaneessa yrityksessä Traktorarvid Ab on tällä hetkellä neljä työntekijää.
Drever-traktorin kehittämisessä ovat olleet mukana RISE eli entinen maatalousteknologian instituutti Uppsalassa sekä Linköpingin yliopisto. Kehitysprojektia on rahoittanut Ruotsin maatalousvirasto.
Yksi kehittäjistä on ollut Linköpingin yliopiston apulaisprofessori Per Frankelius, joka vastaa innovaatiotoiminnasta Agtech Swedenissä.
– Drever poistaa työvoimavaltaisia työvaiheita, kuten sänkimuokkauksen ja äestyksen. Autonominen GPS-ohjattu toiminta varmistaa huipputarkkuuden ympäri vuorokauden, kuvailee Frankelius.
Satopotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä, kun esimerkiksi välikasvit saadaan vaivattomammin kylvettyä, ja rikkaäestykset hoituvat Dreverillä.
– Viljelijä ei saa kadottaa tuntumaansa viljelyyn. Hänen tehtävänsä on varmistaa kaikin puolin hyvä tulos, painottaa Arvid Örde.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Yhtymä on yleinen tapa omistaa maa- tai metsätila. Yhtymämuoto keventää verotusta, sillä verotettava tulo jakautuu yhdelle tai useammalle henkilölle.
