Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Maatalouden robotiikka kehittyy kohti kevyempiä, autonomisia ja sähköisiä ratkaisuja, joissa korostuvat energiatehokkuus, maan kasvukunto ja työn säästö.
Maatalousalan oppilaitoksessa työskennellyt Arvid Örde kiinnostui automatiikasta 2010-luvulla ja alkoi pohtia mahdollisuuksia automatisoida traktorin työskentely. Ensimmäisiin osiin sijoitettiin noin 500 000 kruunua eli noin 46 000 euroa.
Prototyypistä seuraava malli Drever 130 lanseerataan kaupallisille markkinoille kesän Borgebyn peltopäivillä. Vuonna 2018 aloittaneessa yrityksessä Traktorarvid Ab on tällä hetkellä neljä työntekijää.
Drever-traktorin kehittämisessä ovat olleet mukana RISE eli entinen maatalousteknologian instituutti Uppsalassa sekä Linköpingin yliopisto. Kehitysprojektia on rahoittanut Ruotsin maatalousvirasto.
Yksi kehittäjistä on ollut Linköpingin yliopiston apulaisprofessori Per Frankelius, joka vastaa innovaatiotoiminnasta Agtech Swedenissä.
– Drever poistaa työvoimavaltaisia työvaiheita, kuten sänkimuokkauksen ja äestyksen. Autonominen GPS-ohjattu toiminta varmistaa huipputarkkuuden ympäri vuorokauden, kuvailee Frankelius.
Satopotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä, kun esimerkiksi välikasvit saadaan vaivattomammin kylvettyä, ja rikkaäestykset hoituvat Dreverillä.
– Viljelijä ei saa kadottaa tuntumaansa viljelyyn. Hänen tehtävänsä on varmistaa kaikin puolin hyvä tulos, painottaa Arvid Örde.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Rikkakananhirssi ei ole enää yksittäisten tilojen riesa, vaan nopeasti leviävä uhka suomalaiselle kasvinviljelylle. Yksi kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä ja levitä vaivihkaa lohkolta toiselle. Torjunta vaatii työtä, mutta tuottaa onnistuessaan tulosta.
Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.
Muuramelaiset Elina ja Kalle Tammivuori perustivat tilalleen ensin kesäkahvilan. Kaksi vuotta sitten he rakensivat navetan taakse näyttämön ja katetun 300-paikkaisen katsomon.
Kesäkuumalla voi tuntua inhottavalta vetää työhanskat käteen, mutta useimmiten se kannattaisi. Viljelijöille sattuu vuosittain 800–1 000 vakavaa käsivammaa, joista noin puolet olisi ehkäistävissä työtehtävään sopivilla suojakäsineillä.
Vaihian kaalitilalla tunnetaan vihannesviljelyn kiihkeä, vähäuninen kesärytmi. Uusia ideoita on paljon, mutta ensin pitäisi löytää lisää työvoimaa.
Luken kehittämä nestekate voi korvata muovin ja glyfosaatin käyttöä rikkakasvien vastaisessa taistelussa. Lupaavimmat koetulokset on saatu puuvartisten kasvien suojaamisessa.
