Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Maatalouden robotiikka kehittyy kohti kevyempiä, autonomisia ja sähköisiä ratkaisuja, joissa korostuvat energiatehokkuus, maan kasvukunto ja työn säästö.
Maatalousalan oppilaitoksessa työskennellyt Arvid Örde kiinnostui automatiikasta 2010-luvulla ja alkoi pohtia mahdollisuuksia automatisoida traktorin työskentely. Ensimmäisiin osiin sijoitettiin noin 500 000 kruunua eli noin 46 000 euroa.
Prototyypistä seuraava malli Drever 130 lanseerataan kaupallisille markkinoille kesän Borgebyn peltopäivillä. Vuonna 2018 aloittaneessa yrityksessä Traktorarvid Ab on tällä hetkellä neljä työntekijää.
Drever-traktorin kehittämisessä ovat olleet mukana RISE eli entinen maatalousteknologian instituutti Uppsalassa sekä Linköpingin yliopisto. Kehitysprojektia on rahoittanut Ruotsin maatalousvirasto.
Yksi kehittäjistä on ollut Linköpingin yliopiston apulaisprofessori Per Frankelius, joka vastaa innovaatiotoiminnasta Agtech Swedenissä.
– Drever poistaa työvoimavaltaisia työvaiheita, kuten sänkimuokkauksen ja äestyksen. Autonominen GPS-ohjattu toiminta varmistaa huipputarkkuuden ympäri vuorokauden, kuvailee Frankelius.
Satopotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä, kun esimerkiksi välikasvit saadaan vaivattomammin kylvettyä, ja rikkaäestykset hoituvat Dreverillä.
– Viljelijä ei saa kadottaa tuntumaansa viljelyyn. Hänen tehtävänsä on varmistaa kaikin puolin hyvä tulos, painottaa Arvid Örde.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
Kehitteillä oleva sovellus mahdollistaa muistiinpanojen ja havaintojen kirjaamisen pellolta helposti ja paikkatietoon perustuen.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
