Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Suomen viljellyin erikoiskasvi on rypsi, jota Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan tuotettiin viime vuonna alle 50 000 hehtaarilla. Kuminan viljelyala oli vähän päälle 20 000 hehtaaria ja rapsin noin puolet siitä. Muita erikoiskasveja viljeltiin huomattavasti pienemmillä pinta-aloilla.
Etenkin rypsin ja rapsin viljelyalat ovat viime vuosina olleet kasvussa, mutta niidenkin viljelyä olisi yhä varaa lisätä reippaasti. Alkutuotannon asiantuntija Johanna Pihala Pyhäjärvi-instituutista muistuttaa, että elintarviketeollisuus käyttäisi mielellään suomalaista öljykasvipuristeen raaka-ainetta, mutta kotimaasta sitä saa vain 30 prosenttia. Markkinoita löytyy myös muille erikoiskasveille kuten kuminalle, korianterille ja öljyhampulle.
– Erikoiskasvien viljely on ollut useana vuonna kannattavampaa kuin viljojen, mikä puoltaisi niiden viljelyn lisäämistä. Toisaalta erikoiskasvien viljelyssä on enemmän kriittisiä hetkiä kuin viljoilla, joten ne vaativat enemmän tarkkailua ja havainnointia, Pihala puntaroi.
Hän on perehtynyt erikoiskasvien ja yrttien viljelyyn ja mahdollisiin riskeihin Pyhäjärvi-instituutin monissa hankkeissa. Pihalan mielestä maatilayrittäjän kannattaa huomioida erikoiskasvit viljelypohdinnoissaan, jos on valmis omaksumaan uutta tietoa ja muuttamaan toimintatapojaan.
Kannattavuuden lisäksi erikoiskasvit tuovat tilalle monia muitakin hyötyjä. Pihala listaa ensimmäiseksi satoriskien hajauttamisen, sillä esimerkiksi viljoille huonot kasvuolosuhteet eivät välttämättä ole sitä erikoiskasveille.
– Tilan monipuolinen viljelykasvivalikoima vähentää satomenetyksiä. Esimerkiksi viime vuonna monet viljakasvit kärsivät kevään viileydestä ja sateista, mutta syysrypsille ja -rapsille se oli otollista ja niistä saatiin suuri sato, hän havainnollistaa.
Erikoiskasvien viljely lisää peltoluonnon monimuotoisuutta ja katkaisee hyvin viljojen tautipainetta. Öljyhampun runsas biomassa on omiaan lisäämään pellon orgaanista ainesta. Syyskylvöiset kasvit puolestaan tuovat pelloille myös talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen liittyviä ympäristöhyötyjä.
Pihalan mukaan monet erikoiskasvit voivat menestyä aina Oulun korkeuksilla asti. Syysrapsia ja korianteria suositellaan vain Suomen eteläisimpiin osiin, mutta rypsi ja kumina pärjäävät kovemmissakin oloissa.
– Suomessa on paljon nurmivaltaisia viljelykiertoja, jotka olisivat varsinkin rypsille ja rapsille erityisen otollisia. Niiden viljelyn hidasteena monilla karjatiloilla saattaa kuitenkin olla se, että työhuiput osuvat yksiin tilan muiden työhuippujen kanssa. Tilojen kannattaisi ehdottomasti kuitenkin punnita potentiaalin hyödyntämismahdollisuuksia, Pihala kannustaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
